Matalalento on toivottavasti vihdoin päättynyt. Pari edellistä päivää on edelleen mennyt ahdistavissa olotiloissa ja onhan se myönnettävä, että tämä on ollut selvästi vaikein sytosatsi menneistä. Aamut ovat selvästi vaikeimmat. Tuntuu ettei päivät lähde käyntiin millään ja joudun palaamaan sänkyyn useammankin kerran. Tänään aamu alkoi mielestäni jo aika hyvin kunnes onnistuin aamupalaa tehdessäni viiltämään naurettavan pienen viillon sormeeni. Tästä seurasi välittömästi kalpea naama ja vähintäänkin oksettava olo. Voin kuvitella mikä näky olen ollut laastari sormessa sohvalla makaamassa jalat kattoa kohti ojentuneina - etten vain vuotaisi kuiviin. Verta ei tullut nimeksikään vaikka pää antoi ymmärtää toisin. Selvisin siis hengissä näinkin järkyttävästä kokemuksesta ;)
Seuraavaksi haluaisin antaa pienen hetken ajatuksistani käsittämättömälle ja äärimmäisen hallitsemattomalle nälkätilalle. Aloitin eilen aamuni sytokrapulahimoissani kaupan hampurilaisella - kaikilla herkuilla tietenkin. Ehdin hädin tuskin lounasaikaan kun uusi hampurilainen jo poltteli mielessä. Tein lounaaksi uuden hampurilaisen - kuinkas muutenkaan. Päivällisellä nautiskelin jo mielessäni kolmatta hampurilaista, mutta koska ajatus oli mielestäni järjetön, päätin jättää hampurilaisen kaappiin. Iltapalalla himo äityi kuitenkin niin käsittämättömäksi että menin ja söin päivän kolmannen hampurilaisen tuosta vain. Mitä liikkuu sytoilla huurutetun ihmisen päässä? EI MITÄÄN!
Olen normaalisti varsinainen sokerihiiri ja makea kuin makea pyörähtelee kurkustani alas tuon tuosta, mutta nyt jostain syystä nämä suolaiset himot ovat nousseet pintaan. Karkkia en ole syönyt juuri lainkaan CEF:n alkamisen jälkeen ja ihmettelen tätä suuresti. Nähtäväksi jää mitä kaikkea muuta uutta sytot ehtivät tuoda vielä mukanaan. Toivottavasti ei ainakaan lisää hampurilaishimoja....
Mieli on ainakin nyt jo paljon virkeämpi kuin sunnuntaina ja olen taas alkanut nauttimaan elämän pienistä iloista. Ystävänikin kävi lapsiensa kanssa kylässä ja sekös olikin ihanan piristävää. Näitä hetkiä mieli tarvitsee <3
Seuraavaksi haluaisin antaa pienen hetken ajatuksistani käsittämättömälle ja äärimmäisen hallitsemattomalle nälkätilalle. Aloitin eilen aamuni sytokrapulahimoissani kaupan hampurilaisella - kaikilla herkuilla tietenkin. Ehdin hädin tuskin lounasaikaan kun uusi hampurilainen jo poltteli mielessä. Tein lounaaksi uuden hampurilaisen - kuinkas muutenkaan. Päivällisellä nautiskelin jo mielessäni kolmatta hampurilaista, mutta koska ajatus oli mielestäni järjetön, päätin jättää hampurilaisen kaappiin. Iltapalalla himo äityi kuitenkin niin käsittämättömäksi että menin ja söin päivän kolmannen hampurilaisen tuosta vain. Mitä liikkuu sytoilla huurutetun ihmisen päässä? EI MITÄÄN!
Olen normaalisti varsinainen sokerihiiri ja makea kuin makea pyörähtelee kurkustani alas tuon tuosta, mutta nyt jostain syystä nämä suolaiset himot ovat nousseet pintaan. Karkkia en ole syönyt juuri lainkaan CEF:n alkamisen jälkeen ja ihmettelen tätä suuresti. Nähtäväksi jää mitä kaikkea muuta uutta sytot ehtivät tuoda vielä mukanaan. Toivottavasti ei ainakaan lisää hampurilaishimoja....
Mieli on ainakin nyt jo paljon virkeämpi kuin sunnuntaina ja olen taas alkanut nauttimaan elämän pienistä iloista. Ystävänikin kävi lapsiensa kanssa kylässä ja sekös olikin ihanan piristävää. Näitä hetkiä mieli tarvitsee <3
 |
| Ystävykset |
Kyllä sinä olet hampurilaisesi ansainnut, anna mennä vaan :D
VastaaPoistaVoimia! <3
Kata
Kiitos - kroppa kiittää kunhan homma on ohi ;) <3
PoistaHm... mäkin voisin ahmia 3 hampparia, mut mulla ei oo syöpäkorttia (tai sytokorttia) käytettävissä ;D Siis todella, oot hampparis ansainnut, että vedä vaan niitä niin paljo ku napa vetää :D
VastaaPoistaKiitos kannustuksesta :)
PoistaSamaa piti minunkin kirjoittaa...siis, jos mieli tekee, niin syö niitä hampurilasia ja viisi päivässä...:)
VastaaPoistaMukavaa lukea, että mielialasi on kohonnut♥
Kiitos :)
Poistasinulle olisi haaste mun blogissa jos jaksat :D <3
VastaaPoistaKääk! Pitänee tutustua :)
PoistaTsemppiä! Minulla meni viimeksi ensin se muutama saamaton päivä, tuli flunssa ja kun räkä alkoi vähentyä iski norovirus... Ja huomenna olis lääkäri ja saisin tietää miltä kuva näyttää ja mitä maksan suhteen suunnitellaan - jänskättää niin pirskatisti.
VastaaPoistaAi kamala :O Kuulostaa melkoiselta coctaililta... huh! Tsemppiä tuhannesti sinne <3
PoistaHei tsempiä viimeisen sytön. Mulle sytöt tekivät ihan ihmellisia mielitekoja. Join tomattimehua litratolkulla ja söin suolakurkkua. Raskauden ajat tulivat mieleen. Mutta pieni vinkki, älä syö mitään mieliruokiasi sytöjen aikana. Minä rakastin kylmäsavulohta ja vesimelonia. Kummatkin söin syöjen aikana. nyt pelkkä ajatus niistä tekee pahaa. Ja tiedätkö, ne sytöt joskus loppuu
VastaaPoistaOS
Olen kuullut saman varoituksen aiemminkin mutta en ilmeisesti oppinut siitä mitään koska olen kyllä syönyt juuri niitä mitä mieli on tehnyt. Katkarapupastaan on tullut jo kammo, mutta muita "ällötyksiä" ei onneksi ole vielä kehkeytynyt. Katsotaan miten käy :)
Poista