Työhönpaluuväsymys ja onnea :)

Kolmas työpäivä takana ja nyt on kyllä pakko sanoa että vaikka kuinka luulin olevani jo "elämäni" kunnossa niin mennyt puolivuotta on kyllä jättänyt jälkensä. Eilen töistä tullessani käperryin sohvalle ja nukahdin heti. Päiväunien lisäksi olin illalla jo aivan ennenaikaisesti unikunnossa. Nukuin siis pitkät yöunet vielä päälle ja tänään töistä tullessani sama tilanne - jalat oli oikaistava ja silmät suljettava hetkeksi. Vaikka väsymys on hetkittäin ylitsepääsemätöntä niin kaikenkaikkiaan on aivan mahtavaa olla taas töissä. Ihanaa elää taas "normaalia" elämää. <3

Vaihdoin hetki sitten farkut "kotihousuihin" ja housuja jalkaani vetäessä tuli aivan huikea muistikuva diagnoosin ensi hetkistä. Muistan kuinka kävin ostamassa nämä lököhousut ihan vain sitä varten, että tiesin seuraavien viikkojen täyttyvän lähinnä makoilusta ja kotona olemisesta - ja mikä sen mukavampaa kuin lökötellä mukavassa asussa. Väkisinkin tuli hymy huulille kun mietin miten hyvällä mallilla elämä taas on - kaikki se sekamelska on nyt historiaa! JEI! <3

Kävin alkuviikosta tapaamassa kuntosaliohjaajaani ja hän teki minulle inbody -mittauksen. Kaikki oli muuten mallillaan mutta rasvaa on kehossa liian vähän. Harmillista siinä mielessä, että treenini ei luonnollisestikaan ole voinut tuottaa juurikaan tulosta yleiskunnon kohoamista lukuunottamatta. 

Tuli ilmi, että syön päivässä aivan liian vähän ja nyt olen sitten kahden päivän ajan noudattanut tiukkaa ruokavaliota. En voi uskoa miten paljon kurkusta joutuu työntämään alas ruokaa syödäkseen terveellisesti. 

Juuri kun aamupala on ohi niin tuntuu että seuraava ruoka-aika häämöttää jo ovella. Voitteko kuvitella, että ruokavaliossani on aamupalan ja lounaan välissä vielä VÄLIPALA! Ja päivän toisella välipalalla leipien päälle tulee laittaa yhteensä 8 !!! viipaletta kalkkunaleikettä.... En voi uskoa tätä :D Voin sanoa että nälkä ei ole, eikä tule - mutta pysyypähän herkkunälkäkin loitolla ja se jos mikä on aivan mahtavaa! <3

Ja sitten pääsemmekin taas kiitoksiin. Olen saanut JÄLLEEN uusia lukijoita Facebookin kautta - iso iso kiitos teille siitä! Jopa kiukkuisena kirjoitettua runoakin oli jaettu ahkerasti. Ja mikä mahtavinta - te todella kommentoitte höpötyksiäni ahkerasti jolloin tiedän etten jaa asioita tosiaankaan yksin. Olette niin suuresti hengessä mukana! Taputtakaa siis itseänne päälaelle ja sanokaa "hyvä minä" <3

Tässä vielä viikonlopun tunnelmia - tältä näyttää onnellinen ja ylpeä syöpämuija <3

Kuva: Pirjo Jolkkonen (kiitos :)