maanantai 28. lokakuuta 2013

Onnea ja kiukkuakin!

Sinne män taas yksi viikonloppu!

Perjantaina päätin lähteä ihan extemporee naapurin kanssa "humputtelemaan" paikalliseen tanssibaariin. Itse toimin taas kuskina ja jälleen kerran tuli todettua, miten hauskaa voi vesiselvälläkin muijalla olla.
Aloitimme karaokepuolesta, jossa hoilottelin karaokekansan piinaksi varmaan kymmenen kappaletta. Laulajia oli todella vähän, joten pistin sitten oikein kunnolla ranttaliksi.
Karaokesta siirryttiin sitten hyötyliikkumaan tanssilattialle vesipullo visusti kourassa. Ai että kun oli onnistunut ilta <3

Piipahdin tänään kotiintullessani peilin edessä ja nappasin pipon pois päästä. Pöyhin hiuksiani ja minut valtasi taas melkoinen onnentunne. HIUKSET HIUKSET HIUKSET! 
Onhan nämä vielä aika raakileet, eivätkä oikein asetu kauniisti, mutta jumalavita MULLA ON HIUKSET! Kerrankin normaalinpaksuiset hiukset! Olen aina kärsinyt todella todella ohuista luiruhiuksista ja nyt olen vihdoin saanut niihin vähän eloa! 

UH - ihhana syöpämuija!
Mietin, voiko tämä olla sytostaattien ja muiden syöpämyrkkyjen tekosia, kunnes hoksasin jotain järkeenkäypää - RUOKAVALIO!
Ei ihme, ettei hiukseni ole ennen näyttänyt elonmerkkejä, kun ruokavalio on ollut jotain aivan kamalaa. Paljon paljon paljon sokeria, rasvaa ja hiilihydraatteja - lähes mitätön määrä vihanneksia, marjoja, proteiinia, hyviä rasvoja, tärkeitä vitamiineja..... lista on loputon.
Luojan kiitos olen "valaistunut" :) <3

Tänään oli treenipäivä ja kotiuduinkin juuri hetki sitten salilta. Kuvittelin, että näin iltasella siellä ei olisi ruuhkaa mutta PYH - muillakin näytti olevan motivaatiot huipussaan! Se on tämä maanantai kun kaikki tulevat pumppaamaan viikonlopun hiilaripöhöt pois ;)

Itse en ollut pumppaamassa niinkään hiilaripöhöjä, vaan suunnatonta ketutusta kuntaamme kohtaan. 
Kuten olen kertonutkin, tyttäreni on 8 -vuotias tokaluokkalainen neiti. Meillä lähin koulu on 9 kilometrin päässä kotoa ja asumme vaarallisen tien varrella. Täten tyttö on saanut koulukyydin tähän asti ovelta ovelle.

 Nyt kuitenkin jokin tärkeä taho on kunnassa päättänyt, että ensi perjantaista lähtien tyttö saa taksikyydin vain bussipysäkille 4 kilometrin päähän, jossa hänen tulee vaihtaa kulkuneuvoa bussiin. Eihän tässä varsinaisesti mitään "kummallista" ole muuten, kuin että tämä taksi ajaa sitten bussin perässä TYHJÄNÄ aivan samaan paikkaan, mihin bussikin.
Eikös olekin järkevää? Säästö se on pienikin säästö?

Tuntuu jotenkin hullulta, että aiemman 20 minuutin koulumatkan sijaan siihen menee jatkossa n. 1 h.

EIKÄ TÄSSÄ VIELÄ KAIKKI!
Kahden vuoden kuluttua taksikyyti evätään todennäköisesti kokonaan ja neidin tulisi kävellä joka aamu 4 km  bussipysäkille  ja joka iltapäivä 4km kotiin tuota vaarallista tietä. Se tekee minun matikallani 8 km kävelyä päivittäin. Minusta aika paljon 10 vuotiaalle, tai sitten olen vain herkkis.

Minkälainen on sitten tämä meidän vaarallinen tie?

- 80km / h rajoitus
- Ei kävelytietä, eikä edes pienenpientä piennarta - kulku vain autotiellä.
- Ei valaistusta 
- Aktiivinen sorarekkaliikenne
- Mutkainen tie, jossa näkyvyys on mitätön

Edes aikuinen ei kävelisi tuota tietä talvipimeässä, kun tiet ovat muutenkin kapeammat ja liukkaat, eikä tiellä ole minkäänlaista valaistusta - rekkaliikenteestä puhumattakaan. Miten ihmeessä sitä voidaan odottaa lapsilta?

Tiedän tiedän tiedän, on sitä ennenkin hiihdetty kesät talvet kouluun 20 km / suunta, mutta nyt eletään kuitenkin 2000 -luvulla ja tällaiset asiat pitäisi olla ihan toista luokkaa?

Tänään lähestyin kuntaa viestillä, jossa pyysin että päättävät tahot tulisivat itse marssimaan tämän "koulumatkan" kävellen. Ehkä siitä löytyisi uutta näkökulmaa asiaan?

Nyt on pakko myöntää, että kaipuu kaupunkiin on vahvasti läsnä.

Kaikesta huolimatta sain purettua kiukun pääosin treeniin, joten nyt on jo rauhallinen ja hyvä mieli. Haluan uskoa ihmisten "hyvyyteen" ja toivon, että tällekin saadaan jokin järkevä lopputulos! :)

Täten siis toivotan hyvillä mielin kaikille oikein hyvää yötä <3

12 kommenttia:

  1. Voi tiedän niin tuon tunteen ja murheen lapsen puolesta. Asuttiin vielä vuosi sitten 4,8km päässä koulusta jolloin 10v ei enää saanut koulukyytiä ilmaiseksi. Tie talvisin umpi pimeä, huonosti aurattu, kaartuva, mutkikas, 60km/h jota kukaan ei noudattanut ja sinne piti laittaa lapsi matkaan! Kerran kaatui pyörällä niin että rikkoi polvensa ja housunsa. Koulun reaktio oli "Onko nyt aivan varmaan ettei lapsi lähtenyt kotiin kioskin kautta!!" Ja kun lapsi ei häpeässään asiaa koulussa heti kertonut niin se jäi siihen. Tosi silloin mulla napsahti jossain ja talo meni myyntiin. Tiedän ettei se ole mahdollista juuri kenellekkään, joten neuvoa en osaa todellakaan. Sympatiaa senkin edestä. Ps. Kylältä yritettiin saada päättäjiä ajamaan polkupyörällä talvella matka kouluun ja takaisin mutta haastetta pidettiin "huonona vitsinä". Tietysti, kuka sinne nyt oman henkensä kaupalla, sitähän olisi voinut kaatua vaikka rekan alle.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kommentista! Ei näitä voi kuin ihmetellä :(

      Poista
  2. Joo,me kanssa mietitään miten pitäis toimia kun meidän kunta nosti just koulukyydin rajan KAIKILTA viiteen kilometriin.Eli ensi syksynä ekaluokan aloittava tyttömme sitten talsisi kouluun säässä kuin säässä 4.8km (mitattu matka!) Mies on matkatöissä ja itse menen seitsemään aamulla töihin joten emme voi kuljetellakaan.En voi kuvitellakaan että kuusivuotias (täyttää vasta marraskuussa seitsemän) lähtisi yksin kotoa pimeälle maantielle ja kävelisi tuon matkan! Vaikka kuntokin riittäisi niin ei uskaltaisi,ei mitenkään.Yksin joutuisi kulkemaan kun muita samanikäisiä ei täällä ole.Aivan loppumatkasta löytyisi varmaan matkaseuraa.Tämä tuntuu aivan pöyristyttävältä.Heidi

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aivan järkyttävää :( Että tervetuloa "maalle" :( <3

      Poista
  3. Noinhan se täällä rakkaassa kotimaassamme menee...otetaan ja säästetään lapsilta ja vanhuksilta....aivan käsittämätöntä touhua. Pistää täälläkin päässä vihaksi!!!
    Hieuksesi on muuten ihanat...:)

    VastaaPoista
  4. ...kait ymmärsit mitä tarkoitan...siis hiuksesi...D

    VastaaPoista
  5. Ei hyvänen aika sentään. Yritä sinnikkäästi takoa järkeä päähän teidän kunnan koulukyydityksistä päättäville.
    Voi kun hiuksesi ovat jo upeat. Minulla jonkilaista karvakerrosta hitaasti mutta varmasti tullut, mutta ei voida vielä hiuksista lähimainkaan puhua.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mieleni tekisi sanoa, että "äkkiä ne sieltä kasvaa" mutta kun ei vaan kasva :D nim. kokemusta on :P

      Poista
  6. Koulukyytihärdelli on täss kunnassa aivan järjetön. Joka ainoa syksy koko homma on aivan sekaisin. Äly ja väläys muuten, minun poikani on samassa koulussa tokaluokkalaisena. Maailma on pieni. :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No herranjee! Maailma on tosiaankin JÄLLEEN pieni! :) Ollaanko törmätty kenties Discossa? :)

      Poista
    2. Ei törmätty torstain discossa, olin roudaamassa yhtä pojista partiojuttuihin.

      2A:lla on mun poitsuni, ehkä törmäämme sitten joulujuhlassa. Tunnistanen sut kuvista. ;)

      Poista