torstai 18. huhtikuuta 2013

Aurinkoaurinkoaurinko :)

Mikä mieletön fiilis herätä aamulla auringon paistaessa suoraan silmiin - KEVÄT!
Se olisi tänään taas Herceptin -tiputuspäivä sädehoidon lisäksi. Oma onkologini on ilmeisesti unohtanut - tai ei ole nähnyt tarvetta ilmoittaa edellisen sydämen gammakuvauksen tuloksista joten lääkäri joka minulle toissapäivänä soitti osasi kertoa myös siitä.
Taustaa sen verran että Herceptin -täsmälääkkeen sivuoire saattaa olla joissakin tapauksissa sydämen vajaatoiminta jonka takia sydäntä seurataan n. 3kk välein gammakuvauksella. Oma arvoni oli tippunut edellisestä kerrasta mutta on kuulemma edelleen rajan hyvällä puolella. Joudun kuitenkin tästä johtuen tiheämpään seurantaan ja mikäli arvo vielä laskee niin Herceptin joudutaan keskeyttämään - KÄÄK!
Saapi nähdä miten syöpämuijan käy! 

Unohdinkin kertoa taas tilanteesta joka sattui silloin toissapäivänä sairaalaan lähtiessäni. Mies on ollut taas omissa (työ)ajatuksissaan ja tästä syystä saan kertoa hänelle näitä syöpäasioita ainakin kahdesti. Kun olin sitten lähdössä sairaalaan tutkimuksiin niin huikkasin hänelle ovelta: "Heippa sitten, mä lähden nyt SAIRAALAAN... Ymmärsitkö... Sairaalaan tutkimuksiin! Et varmaan kohta enää muista mutta soita sitten ja tiedustele missä olen" johon mies iloisesti vastasi: 
"Onnea polvileikkaukseen" <3
Pakko sanoa että kyllä nauratti - mutta huumoriksi tämä enää onkin käännettävä kun mies on niin ällikällä lyöty joka kerta kun puhun hänelle jo toistamiseen esimerkiksi tulevia tutkimuksia.
No aika syöpäpainotteinen on tämä puoli vuotta kyllä ollutkin joten ymmärrän jos alkaa osa jutuista jo mennä ohi.

Ja mitä facebookkiin tulee - aivan käsittämätön tukijamäärä  645 tukijaa/lukijaa! MIELETÖNTÄ! <3
En voi teitä kylliksi kiittää ja kuten eilen facebookissakin kirjoitin: On mahtavaa saada jakaa kokemukseni teidän kanssanne. Yksin tämä olisi kovin synkkää <3
Olen saanut NIIN paljon kannustavia viestejä että vähemmästäkin on muikea hymy naamalla jatkuvasti :)

Nyt lähden antamaan aurinkohoitoa muikealle pärställeni. OIKEIN aurinkoista päivää ihan jokaiselle <3

Maata näkyvissä !
P.S. Edellisen kirjoitukseni kommenteissa käydyn keskustelun myötä haluan osoittaa pahoitteluni teille joita olen kirjoituksellani loukannut. 
Täten haluan kuitenkin sanoa, etten missään nimessä tarkoittanut kirjoitusta niin että keuhkoveritulppa olisi leikin asia (kuten kirjoituksen alussa mainitsinkin) tai millään tavalla huvittavaa, vaan kohtelu jota itse sain sillä hetkellä OIREETTOMANA päivystyksessä oli mielestäni huvittavaa. 
Tulen jatkossakin kirjoittamaan kokemuksistani pilke silmäkulmassa enkä voi jatkuvasti miettiä ketä kirjoitukseni saattaisi loukata koska tällöin blogista ei tule enää omannäköiseni liiallisen varjelun myötä. Muistutan siis että te jotka ette mustaa huumoria kestä - teillä on aina valinta olla lukematta blogiani.
En voisi oikeastaan kirjoittaa koko blogia hyvässä hengessä jos miettisin montaako syöpää sairastavaa tällä loukkaan. Annetaan kaikkien kukkien kukkia ja pidetään blogi edelleen hyvässä hengessä KIITOS ja ANTEEKSI <3

17 kommenttia:

  1. Ei tämä olisi sinun blogisi ollenkaan, jos tyyli muuttuisi. Eli anna palaa vaan :D

    Aurinkoista kevätpäivää! <3

    Kata

    VastaaPoista
  2. Kuule jatka sinä vaan samaan malliin. Jos jotkin loukkaa(?) niin ei ole pakko lukea...vai mitä. On ihana lukea positiivista tekstiäsi!!

    VastaaPoista
  3. Samaa mieltä edellisten kanssa, ei elämäänsä voi elää miettien kokoajan, ketä mahdollisesti omalla huumorillaan loukkaa. Kaikkien kemiat ja huumorit eivät vaan kohtaa, ja sitten on tehtävä omat ratkaisunsa: joko oppii ymmärtämään tai sitten jättää lukematta.

    Mun mielestä sun jutut on ihan mahtavia, ja vaikka vakavasta asiasta olikin kyse myös tässä veritulppa asiassa, mielestäni syöpäkin on "suht" vakava juttu ja siitäpä sä vasta huumoria revitkin :D!
    Omien menetysteni myötä mun ja perheeni keskeinen huumori se vasta mustaa ja sairasta välillä onkin, mutta niin kai se sitten menee. Itse koen, että en olisi kaikesta selvinnyt, jos ei välillä vetäisi huumoria mukaan, vaikka sitten ihan överiksi menisikin!

    Aurinkoa päivääsi ja Kinalle rapsutukset! <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Heidiv kannustavista sanoista! <3 Rapsutukset välitetty Kinalle ;)

      Poista
  4. Hei Nunnuliina!
    Kurja puoli blogissasi on se, että tarinasi ovat tosia – kunpa sinun ei olisi koskaan tarvinnut kirjoittaa niistä yhtäkään!

    Muilta osin blogisi onkin sitten todella upea, ja juuri siksi, että kirjoitat omalla tyylilläsi, taidokkaasti, ilmeikkäästi, huumorilla ja sydämellä. Juttusi ovat aitoja, elämän makuisia ja valtavan tärkeitä, sillä ne antavat lohtua ja toivoa mutta samalla myös yksityiskohtaista, tuoretta kokemustietoa pelottavasta sairaudesta. Eikä pelkästään toisille "syöpämuijille", vaan uskoakseni myös heidän äideilleen, isilleen, siskoilleen, veljilleen, lapsilleen, ystävilleen...

    Kiitän sydämeni pohjasta ja toivotan sinulle ja perheellesi jaksamista, voimia, onnea, terveyttä ja pitkää ikää!

    VastaaPoista
  5. Blogisi on niin mahtava ja nimenomaan sinun tyylisi ja niin se pitää ollakin. Joten jatka samaa rataa. <3

    Kasvattajalta myös rapsutuksia karvakuonolle!

    Susann

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Susann <3 Rapsutukset välitetään heti kun pääsen täältä herceptin letkusta irti ;-)

      Poista
  6. Tämä on nyt ihan omasta päästäni putkahtanut ajatus,mutta jos niillä sun omituisilla kylkikivuilla oiskin jotain tekemistä tuon herceptinin kanssa?? En ole kyllä asiantuntija,mutta voisko olla mahdollista? Toivotaan että sydän kestää ja hoidot saa jatkua kun tärkeitä varmaan ovat.Iina

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kivut ovat keuhkoissa ja todennäköisesti johtuu astmastani. Kiitos kuitenkin kannanotosta ;) <3

      Poista
  7. Saman kokemuksen kokeneena ymmärrän ja todella iloitsen huumoriasi. Me todella sitä tarvitsemme ja ymmärrämme sitä. Vielä on melko paljon muita, jotka jattelevat sairaudesta, että kaikki on rangaistusta jostakin ja pitää vaan olla nöyrä ja kärsiä. Niin monet naurut olen nauranut sisarieni kanssa tekorintojen putoamisista, milloin hautuumaalle jne, ja katoamisista. Ovatpa löytyneet kadonneet "rintansa" tanssien järjestäjien löytyneistä tavaroista, kun tanssin hytkyissä tipahtivat. Ihan todellisia tarinoita, mutta niin hauskoja ja ymmärrettäviä siskojen keskuudessa.
    Jatka kertomuksia, ne auttavat niitä, jotka kohtaavat sen, mikä meitä on kodannut.

    VastaaPoista
  8. Tiedätkö ihan vaan halusin tulla kiittämään tästä blogista... sitä jotenkin aina vaan on ajatellut, että pitäisihän niitä rintoja tutkia ja pitäisihän sitä ja tätä, mutta eihän se nyt MULLE voi iskeä.

    Sun blogi on vihdoin ollut se silmien avaaja ja olen ihan oikeasti vihdoin aloittanut sen säännöllisen rintojen tutkimisen, koska eihän sitä ikinä tiedä. Kyllähän se mullekin voi iskeä jos paska tuuri käy.

    -miskos-

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi kiitos kovasti kauniista sanoistasi <3
      Parempi ettei paska tuuri vieraile luonasi ;)

      Poista