keskiviikko 8. toukokuuta 2013

Syöpämuijan salatut luonteenpiirteet.

Blogiini on pölähtänyt aivan huikea kommenttiryöppy kun tartuitte kysymykseeni ja kerroitte rehellisesti mikä on saanut juuri teidät jäämään lukemaan blogiani. WAU! Olette aivan uskomattoman kannustavia ja on aivan mahtavaa lukea teidän kiinnostuksenne blogiani kohtaan. Mahtavinta kommenteissa oli kuitenkin se, että olitte todella paneutuneet kommentin kirjoittamiseen. Sen sijaan että kirjoitatte "luen muuten vaan" - olette jopa avanneet omaa elämäänne kommenteissanne - kannustuksista puhumattakaan. On mahtavaa että niin moni lähti kertomaan omista intresseistä. Kiitos siitä <3
Pakko kuitenkin ihmetellä miten kommentit täyttyivät vain positiivisista ajatuksista - eikö kukaan kehdannut valittaa blogin tai sen kirjoittajan ärsyttävistä piirteistä? Kukaan ei uskalla enää valittaa mistään kun olen paasannut elämän turhista vikinöistä ;)

Noh - blogini perusteella pidätte minua näköjään äärimmäisen täydellisenä ihmisenä. Hyvä - pitäkää te vain se mielikuva minusta. Lähipiirini voi kuitenkin varmasti vakuuttaa ettei asia tosiaankaan ole aivan näin. Päätin hieman kuitenkin murtaa tätä ruusuista kuvaa ja pudottaa teitä syöpämuijan varjopuoliin:
 Olen oikeasti kyllä positiivinen - ihan omastakin mielestäni, mutta olen myös sellainen "hetkessä eläjä" joka äkkinäisillä tempauksillaan voi aiheuttaa mielipahaa tai närää. 
Lähipiirille puhun myös aika suoraan ja ohjaan heitä mm. elämän valinnoissa aggressiivisesti - ikäänkuin he eivät itse tietäisi omaa parastaan. Ärsyttävää vai kuinka? Lista ei suinkaan loppunut tähän.
Keskeytän lauseita - koska oma asiani juuri sillä hetkellä on varmasti tärkeämpi. Jatkan ystävieni lauseet loppuun - koska tiedän jo miten asia päättyy. Ja lähes kaikki mitä minulle kerrotaan, unohtuu sen siliän tien. Ystäväni ovat kyllä tottuneet kertomaan asiansa minulle vähintään kahdesti. Kun puhutaan ihmisistä jotka ovat hyviä kuuntelijoita - voin vakuuttaa että minä en ole yksi heistä. Tai ehkä olenkin - kolmannella yrittämällä.
Kaikesta huolimatta ystäväni ja läheiseni ovat kuitenkin läsnä ja kestävät minua juuri tällaisena - minulla on poikkeuksellisen sinnikkäitä ystäviä. 
<3 Ystävyys on suuren suuri rikkaus jota pitää vaalia <3

Sitten voidaankin pompsahtaa syvällisestä käytännönasioihin eli hoitoihin. Kävin tänään Herceptin -tiputuksessa sekä sädehoidoissa. Yksi vertaiseni sattui olemaan syöpiksellä samaan aikaan joten hän tuli pitämään minulle seuraa tiputuksen ajaksi. Oli oikein kivaa kun oli juttukaveri - huonekaverit kun olivat hieman hiljaisempaa sorttia tällä kertaa.
Sädehoidot menivät entiseen malliinsa ja jäljellä on enää huimat 3 käräytyskertaa. Vielä ei näy vesikelloja ;) JIPPIJAIJEEE!!! <3

Näihin iloisiin tunnelmiin - HYVÄÄ YÖTÄ <3

19 kommenttia:

  1. Ah ihanaa :D, mä oon tällainen kanssa:
    "Keskeytän lauseita - koska oma asiani juuri sillä hetkellä on varmasti tärkeämpi. Jatkan ystävieni lauseet loppuun - koska tiedän jo miten asia päättyy"

    Juli

    VastaaPoista
  2. oo muru, sulla on kyllä kerrassaan loistava itsetuntemus. osuit naulan kantaan :D. oot täydellinen just tollasena. en vaihtais sussa mitään (paitsi syövän, mut sehän oli jo muutenki lähdössä) <3.

    <3:lla pauliina

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nonnni :D Mä tiesin että joku ystävistä tulee ja allekirjoittaa <3 Ja tulipahan illan naurut samaan syssyyn :D <3 pus!

      Poista
  3. Ei tässä nyt vaan silitellä syöpämuijan karvatonta (noh: karvaa pukkaavaa) päätä, vaan kaikki varmasti toivat esiin sen ekan tunteen, joka tulee mieleen blogistasi.

    Tuskin kukaan nyt sua rupeaa mollaamaankaan - paitsi tutut voi vähän antaa negaa ;)

    Joka tapauksessa: kukaan meistä ei ole täydellinen - en minä, etkä sinä - elämänasenne sen sijaan sulla on hyvä!

    (Pienesti anteeksi: kirjoitin tämän aikaisin aamulla, eilisen juomat päätäni kolottaen...)

    t.Piipa

    VastaaPoista
  4. Jos blogi olisi huono tai se ärsyttäisi, niin miksi lukisin sitä? Ja kuka siinä voittaa, jos tulen tänne valittamaan, että mua ei muuten kiinnosta sun syöpähoitos? ;) Ja sun synkät puolet oli kuin olisi peiliin katsonut :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Totta turiset - ei kukaan jaksa "epämiellyttävää" blogia lukea - kiitos siis <3

      Poista
  5. Se ehkä johtuu siitä vain ettemme tiedä sun huonoista puolistas :). Itsekin tunnustan olevani toisten juttujen keskeyttäjä, lisäksi mä todellakin unohdan kaiken. Saan kuulla vihaista valitusta siitä kun en kuuntele tmv, kun yksinkertaisesti luulen kuulevani tai sitten vain unohdan. Mutta pitäähän sussakin nyt jotai negatiivista olla, kyllähän me kaikki tiedämme että sinäkään et ole täydellinen, mutta olet ihana juuri tuollaisena <3.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mut sehän on miesten "tyyppivika" kun ette ekalla kerralla kuule ;) Kiitos Nacho <3

      Poista
  6. Eksyin vasta ihan äskettäin blogiisi, kun ystäväni "tykkäyksen" myötä kuvasi ilmestyi uutisvirtaan. Rehellisesti sanoen, klikkasin eteenpäin, koska jäin ihmettelemään, kuinka kauniilta, hyvinvoivalta ja onnelliselta voi tosissaan sairauden kanssa taisteleva ihminen näyttää. Ja blogisi osoittautui yhtäaikaa koskettavaksi, hulvattomaksi ja vielä hyvin kirjoitetuksi. Nautinto lukea, jos nyt näin pohjimmiltaan vakavan aiheen kohdalla voi nautinnosta puhua. Ja tottakai, vikoja löytyy kauniinkin kuoren alta, mutta sehän se vasta täydellisyyttä onkin... olet vielä kaiken kukkuraksi ihka oikea epätäydellinen ihminen. Eihän sulle voi toivoa kuin kaikkea hyvää. Ja sitä paitsi, aika hienoa lukea joskus blogia, jossa kommenttejakin voi lukea hyvillä mielin. Ööö... Nyt jään miettimään, kuinka outoa on hakea positiivisuutta syöpäblogista?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi kiitos <3 Ja todentotta - oudoltahan se kuulostaa hakea iloa syöpäblogista :D En vain millään jaksa kirjoittaa tästä mitään itkuvirttä ;)

      Poista
  7. Eihän tuo hetkessä eläminen paha juttu ole...vai onko...kysyy toinen hetkessä eläjä.....¨:DD

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. :D Nooooooo..... joskus sitä mieli muuttuu niin äkkiä :P <3

      Poista
  8. Siis täh??!! Mulla on näköjään kaksoisolento <3 Löysin "täydellisen" itseni tuosta tekstistä! Mutta asiaan...siis täydellistä ihmistä ei ole olemassakaan ja kaikissa meissä on omat virheemme, joiden kanssa vain täytyy elää. Vaika luenkin blogiasi ja tykkään sen positiivisesta asenteesta, tiedän kyllä että ei sullakaan helppoa aina ole ja varmasti negatiiviset tunteet ja murheet saavat sinutkin joskus valtaansa..niinkuin kenet tahansa.
    Terveisin; toinenÄkkinäinen "hetkessä eläjä" :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Yllättävän vähän on negatiivisia hetkiä tämän sairauden suhteen tullut ja nekin olen kyllä sitten avautunut onneksi tänne blogiini - ja miehelleni ;) Sitten kun ne saa purettua niin tadaa - yhtäkkiä onkin taas hyvä olo.
      Kiitos kommentistasi <3

      Poista
  9. Itse huomasin myös fb kaverin tykkäyksestä
    .. ja pakkohan se oli kurkata... ensin uteliaana.... nyt ihaillen asennettasi
    Jos tuolla mielellä ei voita taistoa, niin ei millään. Hyvä sinä!
    Menetin itse äitini vuosi sitten. Äiti ei valittanut, eikä juuri avannut ajatuksiaan taikka pelkojaan. Sinun blogisi on omalla tavallaan avannut mahdollisesti myös äidin ajatusten virtaa

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kun jätit kommentin ja osanottoni äitisi menetyksestä :( Toivon sinulle kaikkea hyvää <3

      Poista
  10. Eksyin myöskin blogiisi kaverin fb kaverin tykkäyksestä. Olen suurinpiirtein samanikäisesi, vähän vanhempi. Olen ollut koko ikäni stressaaja ja stressaan ihan tyhmiä ja mitättömiä asioita. Sinulla on aivan mahtava asenne elämään =) Noita kuvia kun sinusta katsoo olet elämäniloinen Nuori nainen. Kun tätä sun blogia lukee tulee mietittyä itseään ja sitä että jokaisesta päivästä pitäisi nauttia täysillä ja olla kiitollinen asioista ja kokemuksista. Minullakin on pieni lapsi ja aivoin ihana aviomies, silti jaksan rutista turhista. Meillä ei ole suvussa syöpää, mutta olen menettäny 2 todella ihanaa ihmistä onnettomuudessa vuosia sitten. Kaikkea hyvää sinulle ja koko perheellesi <3

    stressaaja 29

    VastaaPoista