Elämän onnen hetkiä!

Erittäin tulisen kuumaa päivää rakkaat lukijat! Kuinka ihmeessä tässä helteessä pysytään hengissä? Pakko sanoa että tänään en ole laittanut pahitteeksi, vaikka poika onkin välillä käynyt sisällä pelailemassa niitä syntisiä tietokonepelejä. Sitähän sanotaan että lämpimiä päiviä "ei tulisi lorvia sisällä" mutta tänään olen kyllä antanut pojan ihan hyvällä omalla tunnolla käydä nauttimassa viileämmästä sisäilmasta pelaillen.

Uusia tuulia myös rakennustyömaalta, (kodiksi myös kutsumme) sillä mies on saanut jostain uutta potkua talomme rakentamiseen. Sitä sanotaan että rakentaminen on "ikuisuusprojekti" ja allekirjoitan tämän väitteen täysin (kera aamenen). Aivan sairasta hommaa! Asiaa ei myöskään helpottanut (suomalaisen) miehen perusajatus: "Ei mitään talopaketteja - MINÄ ITTE TEEN" ;)

Meillä ei ole muutenkaan ollut ihan parhaimmat lottonumerot tämän talon kanssa, sillä kun aloimme rakentamaan, mieheni jäi yllättäen työttömäksi silloisen työpaikan mentyä konkurssiin. Olihan siinä melkoisen jännät hetket kun mietittiin että milläs juuri saatu laina nyt sitten maksetaan. Mies päätti kuitenkin ottaa riskin silloisen pienen työporukan kanssa ja he perustivat oman yrityksen vain muutamaa päivää myöhemmin.

Kaikki kääntyi työn puolesta siis taloudellisesti lopulta hyvin ja talokin saatiin kuin ihmeen kaupalla juuri ja juuri asuinkelvolliseksi - pääsimme onneksemme muuttamaan, vaikka keskeneräistä olikin.

Kuten arvata saattaa yrittäjyys ei kuitenkaan ole virka-ajan hommaa, vaan työpäivät venyivät ja venyivät eikä miehessä kyllä enää mehuja rakentamiseenkaan ollut. Pieni herätys tuli ensin, kun mieheni sai sydänlihastulehduksen ja joutui hellittämään vauhtia - vain muutamaa päivää myöhemmin minä sain syöpädiagnoosini. Voitte kuvitella, ettei rakentaminen ollut enää päälimmäisenä mielessä. 

Paskat keskeneräisestä talosta - meillä on sentään katto pään päällä!

Nyt kun aikaa on kulunut ja elämä alkaa sekä yrittäjyyden että sairauden kanssa olla taas lähellä balanssia ja lapsetkin ovat "isompia", on mies saanut uutta pontta rakentamiseen. Vihdoin rakennusprojektimme uusi alku on lähtenyt käyntiin! Voitte vain kuvitella miten onnellisin mielin katson tulevaisuuteen ja toivon että kotimme todella vielä joku päivä valmistuu - kaikkien näiden vuosien jälkeen! <3

Viikonloppu on mennyt erittäin mukavissa ja vauhdikkaissa merkeissä. Siskoni ja veljeni pojat olivat tosiaan meillä yökyläilemässä ja kaupunkilaispojista kuoriutui kelpo maalaisia :) He taipuivat kanafarmareiksi jo kuudelta aamulla, kävivät silittelemässä naapurin vasikoita ja auttoivat pihahommissa.

Kävin itsekin haistelemassa vähän maalaisilmaa ja on aika uskomatonta miten hyvän mielen voi muutama eläinkin antaa. Tässä niistä onnenhetkistä kaksi:

Harvinaista herkkua! Lapset valtasi aikuisten sängyn ja aikuiset siirtyi lattialle - eikä koira vastustanut kiusausta :)

Mööööö PUS! 

Näihin onnellisiin tunnelmiin - ihanaa sunnuntaita kaikille!

Eikä murehdita huomista, se on vaan maanantai <3