Perjantai ja arjen luksusta

En ole mielestäni koskaan ollut "maanantaivalittaja" -tyyppiä, varsinkaan syöpäsairaslomani jälkeen, mutta siltikin jostain syystä perjantai tuntuu aina jotenkin "suurelta" asialta. Asialta joka saa aikaan uskomattoman hyvät fiilikset. En erityisemmin koskaan "odota" perjantaita saapuvaksi, mutta taas se tulla yllätti - TÄNÄÄN ON SIIS PERJANTAI <3

Radiosta soi juuri Sini Sabotagen - Levikset repee ja ehkä jopa perjantain ansiosta koen että sisälläni asuu vielä pieni teini joka tätäkin biisiä fiilistelisi mieluusti vähän tanssahtelemalla... Aika hauska kipale! <3

Tänään heräsin ajattelemaan kuinka työt ovat muuttaneet (odotetusti) näitä syöpäajatuksia. Työ on antanut mahdollisuuden elää taas normaalia arkea ja kadottaa suuren osan syöpäajatuksista. Täällä sitä porskutetaan kuin kuka tahansa muu "normaali/terve" tapaus. On mahtavaa huomata että syöpäajatukset käyvät päässä vain ajoittan, eivätkä silloinkaan aiheuta enää suuremmin ahdistuksia. Tai sitten (lyhytkin) aika kultaa taas muistot - eikä edellisestä purkauksesta varmaankaan ole edes kauaa ;) Kaikenkaikkiaan tällä hetkellä on todella hyvä fiilis ja normaali arki on luksusta!

Nyt pukkaa taas "tukkakuva" -päivää, sillä sytostaattien loppumisesta on aikaa neljä kuukautta ja reuhka näyttää tällä hetkellä tältä:

Tukka-kasvaa osa 4(xxxx)

Kuten kuvasta saattaa hahmottaa, olen alkanut kasvattamaan lievästi näitä ns. "sytolaineita". Korvatkin alkavat saada jo "talviturkkia" ylleen kohtuullisen hienosti. Kohta olisi syytä alkaa työntämään jo jotain tököttiäkin päähän. Ja mikä parasta, suihkusta tullessa tarvitsen jo KAMPAA! Pelkkä pyyhkeellä huitaisu ei enää riitä - JIHUU - ja haikeus..... kohta tästä tulee taas työläs ja saan kaivaa "papilliotit" ylähyllyltä.

Eikös se niin mene että kun toiseen suuntaan kumartaa niin toiseen pyllistää?

Viikonloppu on "villikkopoikien" täyteinen, sillä saan "hellään" huomaani sekä veljenpojan, että siskonpojan. Tämä tarkoittaa 3x hirvittävän nopeaa jalkaparia ja paljon äksöniä. Olen jo suunnitellut pojille kanalahommia sekä naapurin navettaan tutustumista. Katsotaan mihin kaupunkilaispojat maaseudulla taipuu.

Nyt toivotan jokaiselle lukijalle huikean hienoa viikonloppua! Muistakkee nauttia elämän pikkuasioista <3

P.S. Näin onnellisia pikkukanafarmareita meillä asuu - aamutoimetkin sujuvat vikkelämmin kuin koskaan <3

Kanapaijausta