Jännitystä ilmassa...

Tapahtumarikas viikonloppu käynnissä!

Aamu alkoi jännittävissä tunnelmissa, sillä minusta (ja yhdistyksestämme) oltiin tehty juttu Iltasanomien Sunnuntai -liitteeseen, joka julkaistiin tänään. 

Kun minua pyydettiin mukaan tähän rintasyöpää käsittelevään juttuun, olin aluksi hieman skeptinen. En ole koskaan ollut missään lehtijutuissa mukana ja pelkäsin, ettei jutusta tulisi näköiseni.

Lähdin mukaan kuitenkin sillä ehdolla, että juttu tulisi tarkistettavaksi ennen julkaisua ja näin toimittiin.

Oletin jutun olevan hyvin pieni (jopa huomaamaton) kunnes tänä aamuna kurvasin huoltoasemalle lehteä ostamaan. Avasin autossa malttamattomasti lehden ja kylläpä vaan pomppasi melkoisen kokoinen tissitön muija silmille. Siinä se nyt oli - kuva ja juttu minusta kaiken kansan nähtävillä. (Ikäänkuin nämä asiat eivät olisi olleet julkisia jo aiemmin ;)

Iltasanomat 28.9.2013

Mies tokaisi, että minun olisi pitänyt ostaa toinenkin lehti "viiksien piirtämistä varten". Pakko myöntää että lehtikuvani on potentiaalinen pohja tällaiselle toiminnalle - uuden tissinkin voisi piirtää kun tyhjä paikkakin on sille jo valmiina. ;) Noh, todellisuudessa mies tuntui olevan juttuun (ja kuvaan) tyytyväinen myös.

Pakko myöntää, että olihan se taas melkoisen jännittävä paikka kun sain lehden auki, mutta jälleen kerran te upeat ihmiset siellä ruudun takana saitte oloni helpottuneeksi. Teidän kannustuksenne merkitsevät todella paljon ja vahvistavat yhä vain sitä, että tein oikean ratkaisun lähtiessäni mukaan juttuun.

KIITOS kauniista sanoistanne <3

Jos tällä saadaan edes yksi nuori heräämään ja tarkistamaan rintansa, olen onnistunut tehtävässäni.

Mieleni tekisi kirjoittaa vaikka ja mitä, mutta eilinen ja tämä päivä on mennyt työpaikan muuton keskellä joten olen aivan väsynyt. Huomenna menen vielä ystäväni muuttoon avuksi, joten nyt on aika poistua keräämään virtaa huomista varten.

P.S

Jos et vielä lukenut juttua, lehden saa ostettua vielä huomennakin :)

Ja muistattehan piipahtaa lokakuussa Helsingin rautatieaseman postihallissa katsomassa valokuvanäyttelymme.

<3

Olette huikeita!

Ystävämme vainoharha

Huokaus - jälleen pääsemme syöpäasioiden äärelle kun ystävämme "vainoharha" saapui visiitille. 

Tällä kertaa "metari" sijaitsee kohdassa jota en osaa edes selittää, joten päätin ottaa kuvan avukseni.

Syöpämuija lienee nukkunut biologian tunnilla joten jos joku (ja varmaan kaikki) tietää mitä sijaitsee kuvan merkityssä kohdassa, saa vihjata tähän suuntaan! Kohta on järjettömän kosketusarka ja kipeä sekä hyvin pienellä alueella. 

Tämä menee syöpämuijan tarkkaan seurantaan ;)

HUOMIO! Kuvan nainen ei liity tapaukseen joten pahoittelut harhaanjohtavasta kuvasta - en jaksanut muokata toista tissiä pois ja tyhjentää toista.

Olen aloittanut tämän viikon kaikki aamut täsmällisesti nousemalla 6.20 ylös, ulos ja lenkille. Kerrassaan mahtava tapa aloittaa aamut. Kummasti saa virtaa kipakasta pikku pakkasestakin, eikä muuten jää vähääkään unihiekkaa silmiin.

Nautiskelua aamuisella peltolenkillä

Tänään koitti se odotettu päivä kun Personal Trainer soitti. Tapaaminen sovittiin ensi viikolle ja kylläpä vaan ihan jännittää. Suuria juttuja pienelle ihmiselle <3 Tulen raportoimaan sitten näistä kokemuksista kun ovat ajankohtaisia...

Tänään oli myös hieman haikea ilta, sillä kanat lähtivät talvilomalle - BYÄÄÄÄÄÄÄÄÄ <3 Talvilomapaikka oli kyllä niin hieno, ettei epäilystäkään etteivätkö viihtyisi mainiosti. Nyt vain taas kevättä odotellessa...

Enää ei pukkaa ajatustakaan koska väsy on niin suuri! Hyvää yötä siis <3 

Kohti maalaisjärkeä + metsän arvoitus!

Voi malttamattomuus! Sain tänään paikalliselta kuntoklubilta viestin, että PT on yhteydessä minuun tänään tai huomenna. TÄNÄÄN TÄNÄÄN TÄNÄÄN!!! -  vaan PYH, ei ole puhelin pirahtanut!

Huomista siis odotellessa....

Nyt seuraa tunnustus!

Ruokavalio on aiheuttanut erinäistä tökkimistä. Pidän kyllä kaikista ruokavalioni aineksista, mutta mielikuvitus on loppunut tyystin kesken. Yksitoikkoisuus alkaa kyllästyttää...  

Olen kaipaillut mm. leipää ja täten sitä myös lisäillyt korvaamaan pastaa ja riisiä. Leipääkin on monenlaista ja niistä valitsen mahdollisimman kuiturikkaat.

 Olen päättänyt siirtyä pikkuhiljaa pois BC:n ruokavaliosta taas kohti "normaalimpaa" tyyliä.  

Mitä tämä normaali sitten tarkoittaa?

Omalla kohdallani se olisi ennen tarkoittanut suuria määriä vaaleaa leipää, nakkeja, ranskalaisia, karkkeja jne - epäterveellisyyden lista on loputon.

Tämän päivän normaali on kuitenkin jotain ihan muuta! 

Syön siis yhä samoja aineksia kuin BC:n ruokavaliossakin, mutta en aio punnita enää ruokia vaan käytän maalaisjärkeäni. Jos mieleni tekee leipää, syön leipää - mahdollisimman täsmälliset ruoka-ajat kuitenkin huomioiden.

Jos haluan mennä töissä ulos syömään, menen ulos syömään - valitsen kuitenkin mahdollisimman terveellisen vaihtoehdon.

Syön yhä reilusti vihanneksia, proteiinia, hiilihydraatteja ja hyviä rasvoja kuten pitääkin - kuten BC:n ohjekin sanoo. En vain noudata sitä enää pilkuntarkasti.

Treenit tulevat kuulumaan elämääni jatkossakin 4-5 kertaa viikossa.

Voin sanoa että nyt olo on jotenkin todella hyvä!

Bikini Challenge -valmennus oli minulle kuitenkin ehdoton startti kohti elämäntapamuutosta! Ilman sitä en olisi nyt tässä motivaationi kanssa :) <3

Ruoasta puheenollen...

Sain maistiaiseksi elämäni ensimmäisen granaattiomenan. Ja vinkkivitonen kaikille kokemattomille graanattiomenan käyttäjille: 

ÄLÄ syö (tai yritä syödä) granaattiomenaa työpisteelläsi - tai missään muuallakaan !!!

nim. PRUITS!

ihka eka!

Töissä on ollut melkoisen haipakkaa ja oikeastaan ekaa kertaa tuntuu siltä, että pukkaisi jonkin sortin stressiä päälle. Työkaverini lähti tovi sitten opiskelemaan joten jaan työni nykyään tämännäköisen hepun kanssa.

Voin vakuuttaa, ettei tämä kaveri ole ahkerimmasta päästä ;)

Nyt täytyy alkaa valmistautumaan illan treeniin ja yrittää pumpata stressi pois hien muodossa. Hirvittävän ihanaa iltaa kaikille! <3

P.S. Katsokaas minkä yllärilöydön Kina teki tänään pihametsästä....

Jos joku tietää kenelle se kuuluu niin infoa välittömästi tänne päin!

Hampulit

Aamufiiliksiä!

Päivä aloitettu reippaalla aamuhölkällä ja piipahdettiin Kinan kanssa matkanvarrella pellollekin vähän juoksentelemaan. Teki kyllä todella hyvää <3 

Menen tällä hetkellä pääasiassa vasta klo 10 töihin, joten on ihanaa kun saa tehdä aamutoimet rauhassa. Kello vain ajoissa soimaan niin aikaa on vaikka kuinka! Jes :)

Bikini Challenge -valmennusta enää 3 viikkoa jäljellä! Koska olen tällainen "hetiäkkiäkaikkimullenyt" -tyyppiä, niin olen tietysti ihan malttamattomana odottamassa jo seuraavaa haastetta - sopimusta PT:n kanssa. Ei meinaisi millään malttaa rykiä tätä BC -ohjelmaa loppuun kun uusi jo polttelee käsissä.

Uudessa ohjelmassa kyse ei ole enää ns. pikadieetistä, vaan minulle räätälöidään ns. "pidempiaikainen" ruokavalio. 

Tämä lienee kohdallani erittäin hyvä vaihtoehto, koska pudotettavia kiloja ei kuitenkaan ole. Massaa sen sijaan saa tulla kyllä vielä reilusti.

Eilen oli ansaittu lepopäivä ja tulihan se tarpeeseenkin, sillä takapuoli kyllä tietää tehneensä Jutan porrastreeniä ja kädet Sadun kottikärrykisoja.

Pienet sammakot, pienet sammakot...

Nyt jatkamaan aamutoimia. Kaikille oikein mukavaa työ-, opiskelu-, tai vapaapäivää - ja mitä näitä nyt on <3

P.S. Muistakaa, että kotitreenikin on vaihtoehto ja sitäkin voi harrastaa lasten kanssa ;)

Pumppaa pumppaa!

Pysähdy ja tunnelmoi.

Se tunne, kun olet tulossa töistä kotiin ja näet jo sielusi silmin kotona odottavan kaaoksen. 

Se tunne, kun astut ovesta sisään, eikä toiveistasi huolimatta ihmettä ole tapahtunut työpäiväsi aikana - sotku on edelleen yhtä karmea kuin kotoa lähtiessäsi. 

Se tunne, kun käännät kiukkusi voimavaraksi, tartut rättiin ja pistät vauhdikkaasti huiskien. 

Se tunne, kun saat siivottua, ilta pimenee ja sytytät kynttilät. 

Se tunne, kun voit lössähtää sohvalle tunnelmoimaan syysiltaa puhtaassa kodissa.

Kaiken kruunaa se tunne, kun tytär kysyy: "Äiti - saanko siivota eteisen?" <3

Tunnelmaa ja muistelointia...

Tämä ilta on rauhoittumista varten. 

Eilisten suru-uutisten myötä on aika pysähtyä ja miettiä miten onnellinen saan olla. On syytä olla kiitollinen niin monesta asiasta. 

Vaikka kuinka olen puhunut elämän äkkinäisyydestä ja "hetkessä elämisestä" sitä vain itsekin huomaa arjen kiireiden vievän niin nopeasti mukanaan, että unohtaa jäädä ajattelemaan oikeasti tärkeitä asioita.

Muistakaa pysähtyä miettimään, mikä teidät tekee onnelliseksi <3

Minä olen onnellinen - tässä ja nyt.

Huomenna tulen taas kirjoittelemaan vähän arkisempia asioita.

Kiitos tuestanne - sillä on suuri merkitys <3

Iloa ja surua.

Aivan huikea Bikini Challenge -yhteistreenipäivä takana ja jos kaikki fiilikset pitäisi kiteyttää yhteen sanaan, se olisi: "HUHHUH!" <3 

Lähdimme siis Mintun kanssa huristelemaan aikaisin aamulla kohti Tamperetta, jossa tarkoituksena oli käydä ensin tutustumassa Body Action -liikkeeseen ennen treenejä. Meillä tuli aivan hirvittävä pissihätä Mintun kanssa juuri ennen paikalle saapumista, joten oli äkkiä lähdettävä etsimään Tampereella avoinna olevaa huoltoasemaa. Noh - ei löytynyt huoltoasemaa vaikka puolisen tuntia pyörittiin keskustan ja Pispalan välissä (tai ainakin luulen seudun olevan jotain sen suuntaista) Kunnon turistit ja Minttu - tuo vanha kartturi, jonka ohjeet olivat lähinnä: "Aja kohteeseen! Aja kohteeseen!"

Niinpä jouduimme skarppaamaan Body Action -liikkeessä jalat sen verran tiukassa ristissä, ettei vaatteiden katsomisesta tullut yhtään mitään! 

Matka jatkui kohti treenipaikkaa jossa tilanne helpottui! :)

Kokoonnuimme upealla BC -tyttöporukalla sovitussa paikassa ja paikalle tuli tietysti valmentajamme Satu Kalmi sekä Jutta Gustafsberg. Täytyy sanoa että tässä oli jo päivän kohokohta - uskomattoman energiset ja valovoimaiset valmentajat! Saimme tunnin verran keskustella valmentajien kanssa ja kysellä mieltä askarruttavia kysymyksiä. Ihan huippua!

Ja treenit - ne USKOMATTOMAN sairaat treenit - aijaijaij! Voin sanoa, että huomenna jokainen kropan osa tulee näyttämään kiitoksensa! 

Treenipisteitä oli neljä ja meidät jaettiin myös neljään ryhmään. Jokainen ryhmä kävi vetämässä kaikki pisteet läpi - oli porrastreeniä, hyppytreeniä, kottikärrytreeniä yms.. HUHHUH! <3

Huikea HUIKEA Jutta <3

Nyt on kotiuduttu ERITTÄIN väsyneenä ja tiedossa on totaalinen sohvalepo! Upea päivä takana <3

Kiitos Fitfarm - Jutta, Satu, Henriikka. Kiitos upea BC -porukka <3

................................

Olin jo julkaisemassa tämän tekstin kun jälleen kerran nämä onnentunteet kääntyvät kuin salaman iskusta järjettömään suruun ja kaipaukseen! En saata uskoa tätä!!!

Sytytän kynttilän vertaissiskon muistolle <3

Enkeleitä matkallesi muru....  <3

Tankkaus osa 2

Tankkaus osa 2 käynnissä ja ehdoton edellytys tälle tankkaukselle oli, että homma hoidetaan kotiin täysin ohjeiden mukaisesti.

Noh - ensin lienee tunnustuksen paikka sillä olen soveltanut kyseistä päivää jonkin verran. Johtuen ensinnäkin "kiireisestä päivästä" (seliseli) ja siitä ettei tankkausmenu ole kovinkaan isosti omaan mieleen.

Eilisen inbody mittauksen tuloksien takia en koe kuitenkaan tässä nyt tapahtuvan mitään katastrofaalista. Hiilihydraattien tarpeellisuus on kuitenkin paikallaan ja niitä on tälle päivälle riittänyt - jotain opin kuitenkin viime kerran tankkauksesta, että ihan perse edellä puuhun ei olla nyt menty.

Olen toimittanut tänään siskoni luona "lapsenlikan" virkaa ja saapuessani tänne koin melkoisen yllätyksen keittiössä. Siskon mies oli kuullut että tänään on pyhä tankkauspäivä ja oli HIEMAN ylimitoittanut tarpeeni.

öööö NAMS!

Luojan kiitos tänään on myös lasten namipäivä niin saan jakaa syntini ;) Voihan näitä jättää napsimattakin mutta rehellisyyden nimissä paljastan jo varastaneeni kuormasta! Järki on kuitenkin pysynyt tällä kertaa mukana ja harha-askelia on vain muutama.

Kaikkein suurimman nautinnon sain kuitenin (täysin sallitusta) palasta tuoretta ranskalaista patonkia <3

slurps!

Huomenna on tiedossa UPEA päivä - nimittäin BC - porukan yhteistreenit mukaanlukien valmentajamme Satu ja Jutta <3 En ehkä malta odottaa.... kunnon rääkki todennäköisesti tiedossa!

Tarkoitukseni oli hurauttaa siskoni luota kätevästi kohti Tamperetta (Minttu -välietapin kautta) mutta kuinka ollakkaan olen unohtanut treenikengät kotiin. NIIN minun tuuria! Eihän siitä tule kuin 50 ylimääräistä kilometriä kun haen kengät GRRRRRR! Noh - huonosta muistista kärsii koko muija!

Olen nyt vuorokauden sulatellut ja hypistellyt Personal Trainer tarjousta hyppysissäni ja yhä enemmän kallistun kyseiseen vaihtoehtoon. Henkilökohtainen treeniohjelma ja ruokavalio kuulostavat todella houkuttelevalta eikä olisi pelkoa siitä, että treenaan väärällä tekniikalla.

Mieskin kuulosti ymmärtäväiseltä (lue = ei kommentoinut) :D <3

Näillä mennään!

Nousee nousee pikkuhiljaa.....

Inbody -seurantaa pukkaa!

Inbody - seurannassa käyty ja sain sekä hyviä, että huonoja uutisia! Seuranta on 4 kuukauden ajalta ja antoi tietooni seuraavaa:

HYVÄT UUTISET

Lihasmassa on kasvanut lähes kilolla JES <3 24,7 kg -> 25,6 kg

Ei siis ole huhkittu turhaan ja suunta lienee oikea!

<3

HUONOT UUTISET

Rasvaprosentti on tippunut entisestään. Edellisellä kerralla se oli sentään normaalin rajoilla, mutta nyt valahtanut alas 1,4 kilolla.

Rasvamassa (KG) 10,7 -> 9,3

Rasvaprosentti (%) 19,3 -> 16,8

Olen siis arvioinut oman hiilihydraattitarpeeni liian alhaiseksi ja nyt korjataan sitten tilannetta lisäämällä reilusti hiilareita ruokavalioon :)

Bikini Challenge -valmennuksessa meidät on jaettu eri lähtötilanteissa olevien ryhmiin ja olen nyt jostain syystä kuitenkin arvioinut oman tilanteeni väärin ja noudattanut ns. "väärän ryhmän" ruokavaliota - tai sitten en ole ollut tarpeeksi tunnollinen hiilareiden määrien suhteen.... 

*RUOSK*

Lähdin kuntosalilta kourassani äärimmäisen houkutteleva Personal Trainer -tarjous. Rahaahan nyt ei ole koskaan tarpeeksi, mutta mutta mutta..... Tässä kohtaa tekisi mieleni vetäistä syöpäkortti esiin ja marttyyrina valitella elämän äkkinäisyyttä - unelmia pitää toteuttaa kun vielä ehtii.

Ei tähän hätään muuta kuin ihanaa viikonloppua höpöliinit <3

P.S. Saatiin ylimääräinen tankkauspäivä (HALLELUJAAAAA) ja aion pitää sen huomenna. Ihan jo näiden Inbody -mittauksienkin kunniaksi - nyt tulee hiilarit tarpeeseen!

Mielipidearkku avattu!

Tänään tuli Facebookissa vastaan niin mielenkiintoinen aihe, että on ihan pakko vähän avata omaa mielipidearkkua taas kirjoituksen muodossa -  aiheena dieettaaminen ja lapset.

Olen nyt useammalta taholta kuullut kritiikkiä siitä, miten tämä dieettaaminen voi aiheuttaa kouluikäisille lapsille (erityisesti tytöille) huonoa esimerkkiä ja läjän mieltä askarruttavia kysymyksiä: Miksi äiti ei syö samaa ruokaa kuin me? Miksi äiti syö/juo jauheita joita lapset ei saa? Mitä jauheet ovat? Miksi äiti ei ota herkkuja?

Lapset kuulevat kaiken aikaa, kuinka äidit valittelevat liikakilojaan ja tavoittelevat unelmarunkoa.

Onko siis oikein harrastaa näitä tiukkoja dieettejä ja antaa lapsille tällaista esimerkkiä?

Oma VAHVA mielipiteeni tähän asiaan on, että ongelma ei ole dieeteissä - eihän kaikkien dieettien tarkoituskaan ole tavoitella laihuutta, vaan kasvattaa itsekuria ja opetella terveellisempiin elämäntapoihin. 

Nyt on vain ja ainoastaan kyse siitä, mitä me aikuiset suustamme päästämme. Jos me puhumme jatkuvasti laihduttamisesta ja liikakiloista, on selvää että annamme lapsillemme huolestuttavaa esimerkkiä laihuuden tavoittelusta, mutta jos esittäisimme asiat lapselle sopivammalla tavalla, tätä ongelmaa ei ehkä niin vahvasti olisi?

Dieetti itsessään ei siis ole ongelma, vaan tapa jolla tavoitteistamme puhumme - dieetillä tai ilman.

Aika moni aikuinen valittelee jatkuvasti liikakilojaan äänekkäästi ilman että noudattaisivat minkään valtakunnan dieettiä - ei tämäkään voi nuorille kovin hyvää tehdä kun suu täynnä hampurilaista valitellaan siitä kertyviä kiloja?

Oma tyttäreni (8v) on kyllä esittänyt juuri nämä aiemmin mainitsemani kysymykset. Olen kertonut, että äiti haluaa oppia syömään terveellisesti ja saada lisää lihasta jotta jaksan paremmin. Olen myös kertonut, että proteiinijauheet auttavat tavoitteissa, mutta ovat tarkoitettu vain aikuisten käyttöön - lapset saavat kaiken tarvittavan monipuolisesta ruoasta. Sitäpaitsi meidän ruoat ei kyllä mitenkään radikaalisti eroa toisistaan. 

Nämä on näillä näkymin riittänyt perusteluiksi kahdeksanvuotiaalle.

Voi olla, että annan itse esimerkkiä lapsilleni "lihaksikkaan vartalon tavoittelusta" mutta näen tämän huomattavasti parempana vaihtoehtona kuin laihuuden tavoittelun.

AAMEN.

Kävin tänään uhmaamassa Bikini Challengen ohjeita ja rykäsin itseni ryhmäliikuntatunnille. Reisi-Vatsa-Pakara - treeni oli illan ohjelmassa ja voin sanoa että KYLLÄ tuntui! Vaikka BC treenitkin ovat todella vaihtelevia, niin oli kuitenkin todella mukava käydä välillä hakemassa boostia porukkatunnilla! :)

Soijaa pukkasi niin pirusti...

Toinen asia jossa olen uhmannut BC:n ohjeita on hyvien rasvojen syönti. Olen pähkinöiden väärinkäyttäjä enkä meinaa osata lopettaa! Pähkinähetket ovat päiväni kohokohta ja otan niitä välillä yliannostuksen - UPS!

Tässä olisi siis petrattavaa.... ;)

Minua heitettiin myös jälleen blogihaasteella ja tänään piti se toteuttaa, mutta nyt kun oli taas niin paljon muuta asiaa, niin siirrän haasteen toiseen päivään <3 

Kiitos ja kumarrus <3

P.S. OMG! Ystäväni oli löytänyt aarteita vanhoista laatikoista ja voi jummi jammi minkä lähetti!

Ote meidän ysiluokan "vuosikirjasta" jossa luokkakaverit on jättäneet terveisensä meikäläiselle - kyllä vaan pukkas hymyn naamalle <3

Kiitos ja höpöhöpöä :)

Ihan ensiksi haluan jälleen jakaa kiitosta teille aktiivisille lukijoille, jotka olette jakaneet yhdistyksemme sivua (upean valokuvaprojektin kera) mm. facebookissa - KIITOS <3

Jos yhdistyksemme idea ei ole vielä selvillä, voit lukea lisää osoitteesta www.siskot.info/

On suuri kunnia olla mukana tekemässä hyvää <3

Kuvaani on jätetty uskomattoman kannustavia ja kauniita kommentteja ja liikutuksin kyynelein niitä olen lukenut! 

Joku mainitsi myös kuvassa esiintyvän hauiksen ja tiedoksenne - pakkohan sitä hauista oli pumpata ihan vaan kuvaa varten, että jaksan kannatella tuota järjettömän kokoista (jäljellä olevaa) hinkkiä kourassani ;) 

Ja sitten arkisempiin asioihin....

Palasin juuri poikani (4v) vanhempainillasta ja ei voi muuta kuin hymyssä suin todeta miten upeasta porukasta voi koostua sekä päiväkotiryhmän henkilökunta, että vanhemmat. Tänään oli sikäli poikkeuksellinen tilanne, että kaikki isät olivat jääneet kotiin ja kun lauma naisia laitetaan samaan tilaan keskustelemaan lapsiensa päivistä, siinä vierähtää yli pari tuntia tuon tuosta. Kylläpä vaan oli mukava vanhempainilta - helposti olisi mennyt toiset pari tuntia lisää. Eksyttiin lopulta treenimaailmaankin..... <3

Tänään on ollut pakollinen lepopäivä, sillä jostain syystä vatsa pullahti aivan turvoksiin ja on kipuillut aamusta asti. Vatsa on ollut sekaisin jo muutaman päivän ajan, mutta nyt se tuntui sanovan treenisopimuksensa täysin irti. Epäilen vahvasti uutta palkkaria ja sainkin vihiä, että reilusti makeutusaineita sisältävät tuotteet saattavat aiheuttaa juuri näitä oireita. Tottahan se on, uusi palkkarini onkin "liian hyvää ollakseen totta" ja todennäköisesti syy tähän kaikkeen. 

Nyt siis lähtee JÄLLEEN palkkari vaihtoon ja tässä onkin sitten pohtimista. Haluaisin löytää palautusjuoman, joka on mahdollisimman "luonnonmukainen", mutta tämä vaatii nyt perusteellisempaa selvittelyä. Raha on myöskin yksi aika olennainen seikka, eikä näiden kaikkien vaatimusten yhdistäminen välttämättä ole kovin helppoa toteuttaa.

Moni sanoo sekoittavansa palautusjuoman itse, mutta tähänkin tarvitsisin opastusta, joten tähän hätään ei tule onnistumaan sekään. Tässä lienee syytä kääntyä jonkin kokeneen PT:n puoleen?

Google on vihoviimeinen apu tähän palkkariasiaan, sillä tuntuu että googletanpa sitten minkätahansa ainesosan valmispalautusjuomista, siihen yhdistetään AINA sana "syöpä".

En mielellään "kerää koko sarjaa" syöpiä, joten siksi olen alkanut hieman kiinnostua näistä "terveellisemmistä" vaihtoehdoista, eikä maku olekaan enää sitten se pääasia. Kai sitä saa kurkusta väännettyä alas vaikka ja mitä jos tietää sen olevan "puhtaampaa" :)

No tiedän tiedän, syöpää kaikki nykyään aiheuttaa, mutta nämä lisäravinteet ovat minulle kyllä vähän sellaista vierasta maaperää, jossa olen hieman varauksellisempi... Turhaan vai syystä - sitä en tiedä?

Nyt on siis 6 viikkoa jo hujahtanut tätä elämäntapamuutosta ja pakko työntää nyt uusi edistyskuva tähän näytille. Valaistus on eri (en ole käynyt siis solariumissa ;) ja käsien asento hieman eri, mutta väitän että muutosta on kyllä silti tapahtunut (erityisesti olkapäissä) <3 Suunta on ainakin oikea....

Vasen lähtötilanne - Oikea 6 viikon saldo

Ja sallitut herkut pelastavat ne heikot hetket <3

Ihanaa iltaa kaikille! <3 

Muistakaa tehdä asioita jotka tekevät teidät onnellisiksi - älkää unohtako itseänne <3

Haastetta pukkaa!

Jehna - huikea BC -vertaiseni Ikisinkku (on myös = Hikikinkku) haastoi minut kiertävään haasteeseen (haastoi haasteeseen? En keksinyt järkevämpääkään termiä) jossa tarkoituksena on kertoa seitsemällä kuvalla menneestä kesästä. Ihan itseänikin jännittää mitä kuvia tähän mahdan tyrkkiä!

Ei muutakuin tästä lähtee! :)

LOMA <3

Oma kesäni alkaa toukokuusta, jolloin viisi viikkoa kestäneet sädehoidot päättyivät ja lähdimme pari päivää myöhemmin nauttimaan perheeni kanssa lomasta Rodokselle. Emme tunnetusti ole matkustaneet kovinkaan paljon ja kuvassa näkyvä ranta oli unelmieni täyttymys. En ole koskaan ajatellut, että olisi olemassa jotain tiettyä paikkaa, jonka haluaisin uudelleen kokea mutta tämä tuulinen ranta aaltoinen kaikessa yksinkertaisuudessaan oli yksi mahtavimmista asioista mitä olin kokenut. Tämä jäänee muistoihin ikuisiksi ajoiksi .... <3

TUNTEIDEN MYLLERRYS <3

Tämä kesäkuinen päivä oli varsinaiden tunteiden myllerrys. Emme ole koirani Kinan kanssa kovin kokeneita näyttelykonkareita ja lähdimme hakemaan kokemusta springereiden erikoisnäyttelystä. Kuinka ollakkaan Kina voitti luokkansa nartut ja olin aivan häkellyksissä koko touhusta. Tuntemattomat tulivat onnittelemaan ja kaikki oli niin iloista - kunnes puhelin soi ja sain pelätyn uutisen koskien vertaistani. Ystävä oli poissa :'( Tunteet ilosta suruun vaihtuivat kuin salamaniskusta. Olin aivan järkyttävässä tunnemyllerryksessä.

Terkkuja ylös - ikävä on suuri <3

TYÖHÖNPALUU <3

Töihinpaluu! Mikä ihana askel kohti tervettä elämää. Koko mennyt puoli vuotta oli ollut yhtä syöpää vain ja vaikka tiedän, etten olisi ollut kykeneväinen käymään hoitojeni aikana töissä, kaipuu normaaliin työarkeen oli kuitenkin suuri. Palasin töihin onnellisin mielin <3

MUNA <3

Siinä se oli - kanafarmarin ensimmäiset kanakokemukset. Kukko Kekkonen kera Sylvin ja Tellervon olivat saapuneet pihallemme asumaan. Voi sitä tunnetta kun löysin pesästä ihka ensimmäisen oman kananmunan. Sen valmistaminen oli pyhä hetki <3

GIRLS NIGHT OUT <3

Tässä kohtaa tulisi varmaan hehkuttaa juuri nimenomaan tätä kyseistä iltaa tyttöjen kanssa - ja mahtava se kyllä olikin, mutta samaan syssyyn haluan hehkuttaa kaikkia illanviettoja (ja ihan arkeakin) ystävieni kanssa. Kuvasta puuttuu tärkeitä, mutta tämä teksti nyt on osoitettu kuitenkin teille kaikille muruille - tiedätte kyllä <3 Kiitos kiitos kiitos siitä että olette elämässäni - ilahduttamassa ihan jokaista päivääni (ja nimenomaan  jokaista, koska kuten hyvin tiedätte, soittelen teille lähes päivittäin näitä tyypillisiä "matka-, ja muutenvaan" puheluita) En ole vielä kokenut asiaa, jota en teidän kanssanne voisi jakaa. Meidän jengi on ihan ainutlaatuinen - olette niin valtavan rakkaita <3

VIINIVAELLUS <3

Viinivaellus - joka ei sitten sisältänytkään tippaakaan viiniä, mutta ruokaa senkin edestä. Siitä tuli VIIMEINEN ateria ennen Bikini Challengen aloitusta! Taivaallinen päivä - kertakaikkiaan. Minttu - tuo kaikkien nälkäisten sankari. Siinä on leidi minun makuuni - ja meillä on yhteinen ruokamakukin. Me nimittäin tykätään syödä - PALJON ja KAIKKEA herkkua <3

Päivä sisälsi hampurilaista, unohtumatonta KAKKUGALLERIAN buffettia ja pari kuplivaa. Nam <3

ELÄMÄNTAPAREMONTTI <3

Kuva tältä päivältä, mutta saa kelvata kesämuistoksi :)

Loppuelämäni ensimmäinen päivä alkoi 5.8.2013 kun Bikini Challenge -valmennus käynnistyi. Jätin taakseni laiskan, saamattoman, selityksiä täynnä olevan syöpämuijan. Tässä on valmennus joka tuli ja muutti elämäni - toivottavasti lopullisesti :) Hyvästi "laiha läski" -meininki ja tervetuloa kiinteys ja lihakset - terveellisistä elämäntavoista puhumattakaan! Olen NIIN syvällä ja niin onnellinen <3

Toivottavasti osasin laskea oikein ja laitoin todella seitsemän muistoa. Tämäpä oli oikeastaan varsin hauskaa joten haluankin haastaa seuraavaksi blogit:

Perhoisefekti <3

Starsinhereyesblog <3

Jumppamattopiiskaaja <3

Ja hei - miksette haasta itse itsejänne? Luen montakin blogia, joten lista olisi aika pitkä jos tähän nyt kaikki kirjaisin. Ota siis haaste vastaan jos tuntuu että tämä voisi olla sinun juttusi <3

Nyt kun kesä on koluttu läpi, voidaankin siirtyä syksyyn <3

Ainutlaatuinen viikonloppu ja pyhä tunnustus!

Ihana ja harvinainen viikonloppu takana!

Mies oli työporukan kanssa hummailemassa ja lapset mummoloimassa. Sain keksiä puuhaa koko viikonlopuksi vain omalle itselleni <3

Perjantai meni ihanien leidien kanssa saunoessa, syödessä ja maailmaa parantaessa ja lauantaina rakas ystäväni hurautti vielä puolen yön aikaan kanssani laulamaan karaokea paikalliseen kuppilaan. Ainutlaatuinen viikonloppu <3

Nyt kun olen taas antanut aikaa rauhassa vain itselleni viikonlopun verran, olen voimissani vastaanottamaan perheeni takaisin kotiin ja jatkamaan normaalia äidin arkea :)

Sitten TREENIELÄMÄN tilannekatsaus:

Aloitan tunnustuksella!

Ette kuulkaa arvaa mitä minulle tapahtui - minulle sattui nimittäin PYHÄ REPSAHDUS!

MINÄ - joka olen saarnannut selkärangasta, itsekurista ja hehkuttanut onnistumisiani, kompastuin omaan kiiltävään sädekehääni!!

Tankkauspäivältä jääneet irtokarkkijämät huutelivat nimeäni kovaa ja korkealta jo perjantaina. Pysyin kuitenkin tiukkana, kunnes koitti lauantai ja karkkipussi rapsahti.

Sinne hulahti - kurkusta alas kokonainen kourallinen irtokarkkeja *RUOSK*

Mitä tulee seurauksiin, en tuntenut morkkista varsinaisesti niistä kielletyistä aineista (=sokeri), joita taas kroppaani tungin, vaan koin pahaa mieltä siitä, että minä jos kuka olen ruoskinut muita kohti uusia elämäntapamuutoksia ja juuri minun piti olla hyvänä esimerkkinä siitä että kuka tahansa pystyy tähän - jopa ikuinen sokerihiiri. Mutta EI - mielen lujuus ei ollutkaan vielä niin kovassa kunnossa kuin ajattelin.

No mikä on sitten lopputulema? Saattaa näyttää siltä että tein nyt kärpäsestä härkäsen, mutta todellisuudessa en ota tätä asiaa kovin raskaasti, koska tiedän, että jatkossakaan totaalikieltäytyminen ei tule olemaan osa strategiaani.

Ja mikä parasta - olen saavuttanut lyhyessä ajassa jo itselleni todella mieleisiä tuloksia ja tiedän ettei tällainen kertarepsahdus tule muuttamaan mitään - paitsi toivottavasti parempaa mielenlujuutta ensi kerralla <3

Aamen.

Treenit kulkee mukavasti vaikka nyt treenauksen aloittaminen onkin ollut vähän tavallista tahmeampaa. Onneksi meillä on vaihtuvia ulkotreenejä, niin ei joudu jynssäämään samoja treenejä päivästä ja viikosta toiseen. Vaihtelu virkistää!

Tänään Kinan kanssa lenkillä tein havainnon, että syksy on tosiaan saapunut. Lehtiä putoilee puista kaiken aikaa ja törmäsin mitä söpöinpään sieniperheeseenkin keskellä tietä.

Vähän osumaa saanut sieniperhe

Nyt sitten kaivetaan kynttilät kaapeista ja ruvetaan tunnelmoimaan pimeneviä iltoja.

Ihanaa syksyistä sunnuntaita kaikille <3

Kaikki on hyvin.

En voi kylliksi kiittää teitä upeita ihmisiä, jotka olette jättäneet rohkaisevia kommentteja sekä blogiin, että facebookkiin. Se merkitsee todella paljon!

Liikutuin aamulla kyyneliin lukiessani kommenttejanne ja olen enemmän kuin onnellinen, että kuvan sanoma on iskenyt teihin juuri niin kuin toivoinkin. 

Se ei ole vain kuva rinnattomasta, sairaasta naisesta. Sen viesti sisältää herkkyyttä, rohkeutta, taistelutahtoa, naisellisuutta - rinnattomuudesta ja vakavasta sairaudesta huolimatta. 

Tässä vain murto-osa siitä mitä haluamme sillä teille välittää.

On todella upeaa, miten moni on käynyt antamassa tukensa tykkäämällä sivustamme.

Olette uskomattomia - KIITOS <3

Olen tällä hetkellä niin suuren määrän iloa ja onnea täynnä, että voin vain lainata Anna Puun sanoja:

Kaikki on hyvin <3

Siskot - matka jolle kukaan ei halunnut.

Nyt se on sitten julkista - tuo eilen hehkuttamani kuvaproggis.

Kuvaprojekti itsessään ei ole uusi - se on jo viime vuonna julkistettu UPEA projekti, jossa on ollut mukana UPEITA ihmisiä <3

Käykää klikkaamassa

SISKOT - MATKA JOLLE KUKAAN EI HALUNNUT

Nyt on vain koittanut minun aikani astua kuvioon mukaan ja on enemmän kuin suuri kunnia olla mukana <3 !

Taustaa, koskien tätä upeaa yhdistystä ja kuvaprojektia löytynee sivulta www.siskot.info

On niin hieno tunne päästä tekemään hyvää!

Olen vielä ihan pyörryksissä kaikesta, koska asiat etenevät niin rivakasti. Kuvaukset olivat eilen ja kuvani julkaistiin tänään. Olen niin ylpeä saadessani olla mukana näiden kaikkien upeiden siskojeni rinnalla.

Ensin olin vain todella jännittynyt ja nyt olen onnellinen, helpottunut, kiitollinen ja niin liikuttunut koko jutusta. Tämä ei ole minulle vain kuva - tämä on jotain paljon suurempaa! En osaa edes selittää vielä mitä se on.

Käykää katsomassa upeiden siskojeni kuvia ja olisin enemmän kuin kiitollinen jos jättäisitte jonkinlaisen kommentin joko tähän tai Siskojen FB sivuille - pienen ajatuksen siitä mitä tunteita kuvat teissä herättävät?

Kiitos <3

Kuva Merja Yeung
http://www.asadin.org/
Stailaus+ meikki Miisa Päällysaho-Mustonen
 http://www.miisamakeup.com/

Kiitos Tiina Aaltonen, Merja Yeung, Miisa Päällysaho-Mustonen 

Kiitos Siskot<3 

OLETTE UPEITA!

En voi kylliksi kiittää teitä!

INNOISSAAN! ja kuvavaroitus!

VAROITUS osa 3. Saattaa sisältää helvetillisen määrän kuvia ja hyvää oloa!

Huisin mahtava ja unohtumaton päivä takana!

Pääsin tänään huikean ammattimeikkaajan, sekä kuvaajan käsiin ja voin sanoa että mahtava proggis on nyt meneillään - siitä lisää myöhemmin <3 !! *INNOISSAAN*

 Kävin tekemässä eilen ulkotreenin taas Kinan kanssa pellolla ja kyllä vain yhä homma toimii erinomaisesti!  Myös paljon puhumani TREENIPÄIVYRI saapui ja enpäs ole ennen ollut niin innoissani treenin kirjaamisesta kuin eilen :)

ihhana!

Tämän löydön lisäksi tein myös extralöydön - juuri passelin "juoksutakin" (joka toimii myös ulkotreenissä erinomaisesti) vain neljällä eurolla - Halleluja nykyaika ja FB kirppikset <3

Läpi metsien ja peltojen!

Tänään kolahti vielä Fitnesstukun paketti postiin ja sieltä se saapui - kauan jännitetty (ja vastustettu) treenijuoma!!! Niin kovin vastustin ja nyt retkahdin - tyypillistä syöpämuijaa!

YEAAAAAAH!

Tänäänhän se sitten tuli testattua kun lähdin ystäväni luokse tekemään mäkitreeniä. En uskaltanut ottaa kuin puoli annosta suosituksesta, koska tuote sisältää mm. kofeiinia, enkä ole eläissäni juonut esimerkiksi kupillistakaan kahvia. Tuntui, että treeni kulki ihan kiitettävästi ja tällä kertaa jaksoin koko 30 minuuttia (viimekertaisen 25 minuutin sijaan)

Tämän lisäksi en ollut aivan rikkipoikkipuhki lopettaessani treeniä - TÄTÄ LISÄÄ! <3

Makuna Green Apple Explosion - aika makea mutta ihan nam.

Kotimatkalla hurjan näköinen taivas yllätti kesken auringonpaisteen ja oli pakko napata oikein kuva.

synkkää synkkää!

Synkästä ilmasta huolimatta syöpämuijan pää on kaikkea muuta kuin synkkä - olen NIIN täynnä virtaa ja fiilistä ettei mitään rajaa!

Haluaisinkin muistuttaa kaikkia, että ottakaa kiireisestä arjesta hetki VAIN ITSELLENNE ja tehkää niitä asioita mistä saatte onnea ja lisäbuustia jaksamaan tulevat arjen kiireet.

Pienikin aika itselle voi kantaa pitkällekin <3

Yhä edelleen toitotan treenipiponi tärkeää sanomaa:

Don't wish for it - WORK for it <3

Ettäs tiiätte!

Ja huomenna Herceptin -tiputus! HUOMISEEN <3

Sattuuhan sitä!

Elämme jännittäviä hetkiä - en saa nimittäin geenitutkimuksia mielestäni. Huokaus.

Eilen tuli kirje HUS:lta ja sydän pomppasi kurkkuun - olen jotenkin saanut sellaisen käsityksen, että jos käyntiaika tulee kirjeitse, olisi kyse huonoista uutisista, kun taas hyvät uutiset voitaisiin myös hoitaa puhelimitse. 

Perkeleen syöpä - jatkuvasti pelottelemassa vaikka kuinka yritän olla muka vahva ja rohkea ollakseni syöpäpelon yläpuolella! Tässä on vielä työstämistä...

Iloisimpiin asioihin siis - olen yrittänyt etsiä itselleni oikein hyvänmakuista palautusjuomaa ja kuinka ollakkaan toivon nyt vihdoin löytäneeni jotain upeaa! 

Veljeni vaimo vinkkasi tästä lukemattomien makujen vaihtoehdosta ja tänään odotan illan treeniä normaaliakin innokkaammin!

Makuna Chocolate cookies & cream - ei voi olla pahaa ;)

Ja niin on tykin näkönen purnukka, että johan pompsahti motivaatiot taas kattoon!

Jaaaaaaaa PLOP kun justiinsa sain puhelimeeni viestin, jossa kerrotaan pakettini odottavan matkahuollossa - TREENIPÄIVYRINI on VIHDOIN ja viimein saapunut keskuuteemme! HIIO-HOI <3

Uutta tukkakuvaakin taas pukkaa - viimeisestä sytosta on nyt 5kk aikaa ja voisi sanoa että eipähän palele ainakaan korvia talvella.... Reuhka kasvaa yllättävän nopeasti, mutta silti niin hitaasti! Pitänee kuitenkin olla yhä edelleen tyytyväinen että ylipäänsä kasvaa :)

5kk sytoista -tukka

Olenkin aikaisemmin jo puhunut siitä, kuinka teen nykyään lähes kaikki treenit kotona ja nyt olisi aika taas rohkaistua ja mennä sinne OIKEALLE  kuntosalille myös ihan vaihtelunkin vuoksi. En tiedä mikä siinä "julkisesti" treenaamisessa oikein mättää, mutta suurin ongelma lienee ainakin laitteiden "vapaus" - tai lähinnä sen puute. Vaikka tarvitsisin vain neljää eri häkerrystä, niin tietysti jokainen tai ainakin joku niistä on varattu ja täten supersarjat kärsivät pahemman kerran!

Haluan nyt kuitenkin jakaa teille viime viikon totaaliepäonnistumisen, jonka myötä olen vahvasti sitä mieltä, etten minä kuulu yleisille saleille.... Eh...

NOH- valittelin BC -typsyille maastavedon ongelmia: Jalat jaksaisi nostaa enemmän kuin sormet jaksaa tankoa puristaa. Hankintalistalla ovat vetoremmit, mutta en ole vielä saanut aikaiseksi niitä hankkia, joten sain tytöiltä loistavan vinkin: "Ota tangosta ristiote, niin saat nostettua enemmän" - ja minähän otin - KIRJAIMELLISESTI ristiotteen (tämä melkein vaatisi kuvan): 

Laitoin oikean käden vasemman käden paikalle ja vasemman käden oikean käden paikalle - RISTIIN (tietty) ja aikani siinä ähelsin ja kiroilin: "On se nyt perkele miten ne sen muka tekee?!?!?!" Homma päättyi luovutukseen. MAVE vs Syöpämuija 1-0.

Vasta PÄIVIÄ myöhemmin totuus valkeni ja voi sitä lampun välkettä pääni päällä - eikä naurulle meinannut tulla loppua! Ristiote tarkoittikin toisen käden vastaotetta ja toisen käden myötäottetta. UPS! Tämän jos olisin toteuttanut julkisella salilla kotisalini sijaan.... en edes halua ajatella sitä!

Että semmonen treenimuija.... 

Näillä eteenpäin <3

Tavoitteet?

Noniin - puolivälifiilistelyä tiedossa! Voi ettien että mä oon fiiliksissä <3

Nyt alkaa jo ehkä hieman hirvittämään mitä tulee tapahtumaan kun Bikini Challenge loppuu. Miten käy ruokailutottumusten? Treenin? Herkuttelun? Itsekurin? Motivaation?

Ensiapua tulen saamaan BC -extra osiosta joka on kuulemma tulossa. Sen lisäksi olen asettanut itselleni mahdollisia jatkotavoitteita "Advanced" -valmennuksen muodossa.

Kyseistä valmennusta kuvaillaan seuraavasti:

"Uudistettu 12 viikkoa kestävä kovaa treenaavien miesten ja naisten nettipohjainen valmennusryhmä. Valmennettavat tähtäävät merkittävään lihaskasvuun. Sopii myös erinomaisesti henkilöille, jotka haluavat tulevaisuudessa kilpailla fitness- ja kehonrakennuslajeissa."

Noh - ensinnäkin en nyt tiedä voinko vielä lukeutua "kovaa" treenaaviin naisiin (tai etenkään miehiin) eikä tavoitteeni MISSÄÄN tapauksessa tule olemaan fitness-, (tai kehonrakennus)kilpailut, mutta sanat "merkittävä" ja "lihaskasvu" - uppoavat minuun kuin nakutettu. Siinä se on - oma henkilökohtainen tavoite vain minua itseäni varten! <3

Huomaan, että tulevaisuuttani ajatellessani pelko jäädä tyhjän päälle on isosti läsnä. Tämä pätee sekä syöpään, että tähän elämäntapamuutokseen. Pelon laatu on luonnollisesti erilainen, kun kyse on vakavasta sairaudesta, mutta kummassakin on samanlaisia piirteitä.

Syövässä pelkään hoitojen päättymisten jälkeistä aikaa - kun en olekaan enää niin tiheästi seurannan alla. Miten pää kestää? Tulenko vainoharhaiseksi?

Elämäntapamuutoksessa pelkään paluuta vanhaan - jos itsekuri ja motivaatio eivät olekaan pysyviä? Löydänkö itseni taas sohvanpohjalta karkkipussini kanssa?

Huomaan, että tarvitsen ympärilleni tällaisen "sirkuksen" pystyäkseni muutokseen. En olisi ikimaailmassa muuttanut ruokailu-, ja liikuntatottumuksiani, jos ympärilläni ei olisi ammattilaisten ja toisten BC -tyttöjen tukea!

Siksi haluankin asettaa itselleni lisää tavoitteita (ja lisää valmennuksia) koska en koe että pärjään vielä tämän asian kanssa yksin!

Pitäisi vain heikoilla hetkillä muistaa, että teen tätä itseäni varten enkä mitenkään voi saavuttaa tavoitteitani, jos jatkuvasti lipsun! Huijaisin vain itseäni....

Mutta hyvin suunniteltu on puoliksi tehty - eli ei auta kuin miettiä sopiva strategia tulevaisuuden varalle ja nousta kohti tavoitetta <3

ASENNETTA HYVÄT IHMISET - sitä tässä tarvitaan!!

NIH!

OMG - puoliväli!!

En saata uskoa - tänään tulee kuluneeksi Bikini Challenge -valmennusta VIISI viikkoa!! Tämähän tarkoittaa todella valmennuksen puoliväliä ja vitsit miten huisi olo!!! YEAAAH!

Nyt on pakko olla ylpeä omasta saavutuksesta!

Kehokin alkaa pikkuhiljaa jo antamaan pieniä muokkaantumisen merkkejä ja HALLELUJA - vatsalihaksetkin alkavat hienoisesti pilkistää. En edes tiennyt niiden olemassaolosta ;)

En nyt ala tänne laittelemaan mitään kokovartalokuvia, mutta tässä hieman osviittaa siitä, että viidessäkin viikossa voi saada pieniä muutoksia aikaan!

Pahoittelut että itse muija on äärimmäisen vinossa molemmissa kuvissa, mutta ehkä pointti nyt kuitenkin tulee selväksi.

UGH

Lisää puolivälikuulumisia varmaankin iltasella <3

Terveisin ONNELLINEN SYÖPÄMUIJA!!!! <3

Löytöjä - treeniä - lepoa!

Supuppiduu ja täällä ollaan!

Eilen olin ahkera ja aloitin aamuni tunnollisesti treenillä. Tiesin, että olemme lähdössä iltapäivällä veljeni syntymäpäiville, joten iltatreeni ei tietenkään olisi tullut kysymykseen.

Treenin ensimmäiset 10 minuuttia sujui kuin rasvattu - tuntui että treeni kulki jotenkin erityisen hyvin. Vaan yhtäkkiä kädestä kuuluu "piippidii" - ja hanskat olivat onnistuneet sulkemaan sykemittarin kesken kaiken! KYLLÄ KUULKAA OTTI PÄÄHÄN - vaikka tiedän ettei ne lukemat mitään merkkaa jos on muuten hyvä flow. 

Noh, ei auttanut jäädä ottamaan lukemia ylös vaan lykätä mittari uudestaan käyntiin ja jatkaa treeniä yhtä kovaa loppuun asti!

Olen yrittänyt pitää tunnollisesti kirjaa jokaisen treenin sykemittarilukemista, mutta minulla ei ole ollut mitään selkeää vihkoa tai taulukkoa, mihin olisin lukemat kirjaillut. Yritin löytää internetin ihmeellisestä maailmasta ihan treenipäivyreitä (sellaista joka olisi fyysisesti käsissäni) ja sainkin sitten lopulta vihiä BC- tytöiltä täydellisestä löydöstä!

www.fitnessguru.fi

AIVAN kertakaikkisen passeli juuri minun tarkoitukseeni - ja mikä tärkeintä - PINKKI <3

Tilaukseenhan se meni...

Vasemmalla treenimuija - oikealla juhlamuija. Melkeen näyttää samalta ;)

Treenin jälkeen oli ihan huikea motivaatio taas lähteä illanviettoon kieltäytymään kaikista ihanista herkuista ja alkoholista. Jälleen kerran tuli todettua, että olipa onnistunut ilta vesilinjalla <3 Kiltisti grillasin kanaa kasviksilla ja paistelin iltapalaksi vielä proteiinipannariakin mansikoiden kera! Nams! <3

Tänään piti olla viikon viimeinen treenipäivä, mutta koska aloitin viikkoni flunssan jälkeen vasta tiistaina ja olen täten tehnyt neljä treeniä jo putkeen, päätin pitää tänään lepopäivän. Muutenkin tuntuu, ettei jalat ole vielä palautuneet edellisistä treeneistä tarpeeksi hyvin. 

On se ihmismieli kuitenkin sen verran pöllö, että jokin takaraivossa jollottaa huonoa omaatuntoa asiasta vaikka pääasia lienee kuitenkin se, että tiedän tehneeni oikean ratkaisun jalkaparkojeni puolesta.

Tein tänään Prismasta vielä yhden herkullisen löydön, jolla saan korvata yhden välipalan päivässä:

Erittäin NAM!

Todella kätevä napata kiireiseen päivään mukaan! Tykkään <3

Nyt lähden napsimaan viikon "edistyskuvat" ja lössähdän sohvalle katsomaan Emmerdalet nauhalta!

Ihanaa sunnuntai-iltaa kaikille!

<3

P.S. Luin tämän kirjoitukseni vielä kerran läpi ja JÖSSES miten monta kertaa voi ihminen toistaa sanaa TREENI yhdessä kirjoituksessa. (13 kertaa.......!!! EIH - mä taidan olla aika syvällä jo.... ;)

Varoitus osa 2.

Varoitus osa 2 - saattaa sisältää pieniä määriä terveellisiä (ja vähemmän terveitä) kuvapäivityksiä!

Treeni sujuu, ruokavalio sujuu ja elämä sujuu - kaikki siis erittäin mallillaan! 

Kuten äitini tänään puhelun päätteeksi kysyi: "Mikäs muuten vointi on ollut? Niin kun tuli yhtäkkiä vain mieleen että sullahan oli se syöpäkin..." ;) No eihän tässä nyt enää syövän passaa oireilla yhtään mitenkään - sen on syytä olla "potipoissa" (voiks noin sanoa?)

Eilen aamulla päätin laittaa facebookkiin kuvasarjan joka-aamuisesta kysymyksestä - mihin suuntaan tukan tänään kampaisi?

Todellisuudessa kampaan sen aina samalla tavalla - länään, mutta on hauska aamuisin hieman irroitella ja toivoa parasta, josko se tänään asettuisi jotenkin toisin? Ei asetu.

Oma ehdoton suosikkini on tuo ylhäällä keskellä oleva "pastori" -henkinen kampaus ;)

SITTEN dieetti -asioihin. (avaa sateenvarjon pa*kasateen varalta)

BC:n alkuvaiheessa oli ihan hirvittävän vaikea noudattaa annettuja ohjeita ruokamäärien suhteen, sillä en ollut ikänä tottunut syömään niin paljon kerralla - ruokailun tiheydestä puhumattakaan. Nyt näyttää siltä, että keho alkaa tottumaan (ja vatsalaukku venymään), sillä ensimmäiset nälän hetket on nyt käsillä. Tulen kyllä kylläiseksi jokaisesta ateriasta, mutta nälän tunne alkaa hiipiä jo parin tunnin kuluttua salakalavasti mieleeni. Pelkkä tavallinen lämmin ruoka maistuu tällä hetkellä taivaalliselta! Ei puhettakaan lipsumisesta väärille raiteille, kun nämä sallitutkin ovat niin maukkaan makuisia! NAMS!

<3

Tänään sain vihiä yhdeltä BC -typsyltä, että ainakin Prismoissa ja Citymarketeissa on ns. "jenkkihylly" josta saa uskomattoman herkullisia "popcorn" -mausteita. Kurvasin välittömästi lähimpään Citymarkettiin ja tein mielettömän löydön! 

Rasvattoman version tästä Nacho Cheddar -mausta!!  Ja miten hyvin ne sopiikaan itsepaahdettujen cashew -pähkinöiden kanssa! AVOT! 

Noh - onhan tämä dieetin soveltamista, eikä nämä nyt varsinaista "terveysruokaa" ole, mutta koska kyse on mausteesta jota käytetään minimaalisen verran kerralla, en ole alkanut tiukkapipoksi tällaisten suhteen. Hyvä mauste - parempi mieli <3

Viikon kolmas treeni on tehty tänään ja yhdistin koiran lenkin kätevästi samaan pakettiin! Juoksimme Kinan kanssa metsän läpi läheiselle pellolle ja sillä aikaa kun Kina nautiskeli pellolla vapaana juosten, minä tein ulkotreeniä hikihatussa. Pellolla oli itseasiassa erittäin loistava alusta hyppytreenille! Sitten vain palauttava kävely kotiin! I love it <3

Kuva on hieman harhaanjohtava (mutta kuitenkin metsähenkinen), koska tämä on eiliseltä metsäretkeltä. En sentään tehnyt treeniä kumisaappaissa.... 

Jos metsään haluat mennä nyt....

Onpahan taas pölisty ja nyt syömään <3 !!!

 Huomenna pukkaa juhlia veljen luona - JIPPII! Hyvää yötä - naatiskelkaa viikonlopusta <3