Sain viimein aikaiseksi päivitellä tuota "aikataulu" -osiota ja hyvinhän noita käyntejä tuntuu syöpikselle kertyvän. Tässä kohtaa on hyvä taas kiitää teitä veronmaksajia jotka kustannatte nämä kaikki kalliit ja runsaat hoitokertani. Kiitos <3
Sädehoidot sen kun hupenee ja jäljellä on enää vaivaiset 4 käyntiä - aivan HUIKEETA! Näin hujauksessa on 7 kuukautta mennyt. Nyt on kyllä syytä taas hymyyn :)
Eilen sädehoitoklinikan vessassa ihastuttava vanhempi rouva alkoi tiedustella syövästäni ja päätyi lopulta kauhistelemaan nuorta ikääni. Jälleen kerran kertoessani ikää kertyneen 27 vuotta, rouvan ilme vääntyi hämmästyneeksi ja sain taas kuulla seuraavat sanat: "Ja näytät aivan 16 -vuotiaalta!!"
Siis nyt tämä alkaa kyllä menemään jo hämärän puolelle. Olen kirjoittanut vastaavasta tilanteesta aiemminkin kun vanhempi herra totesi samat sanat sädehoitojonossa. Eihän se nyt voi mitenkään pitää paikkansa - tai sitten "nykynuorison" ikää todella on vaikea arvioida. Tässä lienee kuitenkin suurin selitys sille miksi ihmeessä saan niin sääliviä ja kauhistuneita katseita köpötellessäni sädehoitoklinikan käytäviä pitkin. Eikä ihme - olemmehan me utelias kansa - ja minäkin äärimmäisen utelias syöpämuija. Toisten kohtalot ovat kiinnostavia - ne surullisetkin.
Tästä pääsenkin pohtimaan ääneen tätä oman blogini lukijoiden määrää. On aivan huikeaa että Facebookissa tykkääjiä on jo 1127! En voinut unissanikaan kuvitella että näin moni lähtee tukemaan matkaani - tai muuten vain lukemaan. Olisi mahtavaa saada kuulla mikä on saanut ihmiset tykkäämään blogistani tai lukemaan sitä. Onko lukija kiinnostunut sairaudestani tai vertaistuesta? Tunteeko lukija minut ja lukee/tukee siksi?
Vai onko ne nämä uskomattoman hehkeät kuvat jotka koukuttavat teidät? ;)
 |
| Kyllästyttääkö vanha pertsa sinua? Ei huolta - käännä se vain ympäri ja uusi look on valmis. |
Oli miten oli - on paljon hienompaa jakaa tunteita ja ajatuksia teidän kanssanne kuin yksin. Vaikka tekisin tämän varmasti yksinkin - vain itseäni varten ikäänkuin muistiinpanoiksi. Siihenhän tämä oli aluksi tarkoitettukin. Nyt tämä on vain kääntynyt niin valtavaksi tueksi ja koen olevani paljon vahvempi suuren tuen ansiosta. <3
Nyt tähän tekstiin ei kyllä tule enää pienintäkään järjen hiventä joten palaan asiaan huomenissa.
Hyvää yötä <3
Facessa tuli vastaan, ja saman kokeneena x 2 tuntuu mukavalta lukea, vaikka välillä ahdistaakin. Osaat niin hyvin laittaa paperille tuntemukset, niin samanlaisia, vaikka erilaisia.
VastaaPoistaKiitos kommentistasi <3 x2 ei kuulostanut kovinkaan mukavalta :/ Toivottavasti olet myös selättänyt tämän penteleen x2 <3 Jos et niin lähetän täältä isosti voimaa <3
Poistavertaistuki <3
PoistaKyllä se on nuo sinun hemaisevat kuvat! Et sä nyt ehkä 16-vuotiaalta näytä mutta et kyllä juuri 20v vanhemmalta.
VastaaPoistaJos totta puhutaan niin se on yhdistelmä miksi seuraan. En ehkä voi sanoa tuntevani sinua, mutta "tunnen". Lisäksi jos näin pienellä asialla voin antaa tukea sulle, niin se nyt on vähintä mitä voin tehdä. Viimeisimpänä muttei vähäisimpänä on tieto. Koskaan ei voi tietää tuleeko tämä eteen itselle/lähimmäiselle, ja olen ihminen joka haluaa tietää kaikesta jotain. Tämä on ollut todella opettavainen matka myös minulle, ja toivottavasti olen jatkossakin mukana, koska selkeästi meillä kaikilla on jotain opittavaa sun elämänasenteestasi. Kiitos siis kaikesta <3 :)
Voi Nacho kiitos kommentistasi ja ylipäätään aktiivisuudestasi ja tuestasi. Nämä sanat lämmittävät mieltä oikein tosi paljon <3
PoistaKyllä ne vaan on sun huikean positiivinen asenne vaikean sairauden kohdatessa, kirjoitustyyli joka tempaa mukaansa, sun hiano perhe sekä ystävät, jotka vilahtelee jutuissa ja pisteenä päälle hulvattomat kuvat.
VastaaPoistaOllut mukava lukea vaikkakin aihe ei ole niin mukava ja antanut mulle realistisen kuvan nuoren syöpäpotilaan tuntemuksista. Toivottavast jaksat hoitojenkin jälkeen kirjoitella tuntemuksiasi ja tarinoita, tietysti kuvia unohtamatta.
t.Katja
Voi kiitos kovasti! Kylläpä oli monta positiivista asiaa. Kiitoskiitos kiitos <3
PoistaTämä oli aika pitkälti tiivistettynä juuri sama, mitä itsekin ajattelen. En tunne henkilökohtaisesti nuoria syöpäpotilaita, mutta oman maailmankuvan avartaminen ei koskaan ole keneltäkään pois :)
PoistaHei! Löysin vastikaan blogisi, kun eräs syövästä selvinnyt tuttuni jakoi blogisi facessa kehuen asennettasi ja suhtautumistasi vaikeaan asiaan. Jäin lukemaan blogiasi, ja totesin saman: asenteesi ja arvosi ovat kohdillaan, mieletön vahvuus huokuu myös näytön toiselle puolelle. Uskon, että olen oppinut blogisi kautta monta asiaa, nauttimaan elämästä ja suhtautumaan asioihin huumorilla. Olet usein mielessä! Keep going! :)
VastaaPoistaVoi jumpe mitä kannustusta <3 KIITOS!! Ihanaa että fiilikseni välittyvät myös ruudun toiselle puolelle :)
PoistaHei...Kiitos. olet reipas nainen ;) mä myönnän et haen vertaistukea <3 itse sairastuneena myeloomaan eli luuydinsyöpää ja parhaillaan hoidossani minulta tippuu hiukset ja se on kova pala ..ihastelen sinun blogia itse en osaa edes tehdä ja minulle laittoi eräs minun ystäväni facesissä sinsuta kun itkin hiusten lähtöä ;(
VastaaPoistaTsemppiä sinulle <3
Lähetän täältä super super isosti voimia taistoosi. Toivottavasti blogistani on ollut sinulle edes pienen pieni hyöty vertaistukea etsiessäsi <3
PoistaJa mitä hiuksiin tulee - aika auttaa. Muistan miten vaikeaa oli ottaa pipo ensi kerran pois julkisella paikalla mutta kun se oli tehty niin sen jälkeen oli paljon helpompaa. <3
Ja peruukkejahan on vaikka kuinka hienoja jos tuntuu ettei kaljuun vain totu. TSEMPPIÄ <3 Muista että nauru pidentää ikää :)
Mä oon varmaan ihan vaan perus-stalkkeri, joka vahtii, mitä titloopille kuuluu :P
VastaaPoista:D Mahtavaa. Perus-stalkkeri tästä tunnustaneiden joukosta vielä puuttuikin ;)
PoistaKun elää suvussa, jossa syöpä on enemmän sääntö kuin poikkeus, niin kyllähän sitä pelkää omalle kohdalle. Jos niin kävisi, niin toivottavasti saisin edes hitusen siitä tuesta, minkä sinä olet saanut. Siksi kai ole täällä, yksi lämmin ajatus muiden joukossa.
VastaaPoistaJa olen täällä myös siksi, että sinun uskomaton huumorintajusi on kyllä ihanaa! Ilmainen lääke niihin paskoihinkin päiviin<3! Niin ja olet mieletön muija :)
Kurjaa että joudut pelkäämään sairastumista jo etukäteen :( Kuten olen aiemminkin sanonut niin muista nauttia terveestä elämästä nyt ja murehtia vasta jos sellainen tilanne tulee eteen. Ei tuhlata onnellisia päiviä murehtimiseen. (Helpommin sanottu kuin tehty) <3
PoistaJa kiitos kannustuksestasi. Jokainen syöpämuija ansaitsisi tällaisen tukimäärän niin taakka helpottuisi huomattavasti <3
En elä pelon vallassa eikä se vie minulta iloa/tahtoa nauttia. Ja upeita selviytymistarinoita löytyy ihan läheltä, joten olen elänyt taudin ihaniakin puolia.
PoistaMutta joka hetkestä nautitaan, kukaan ei onneksi päiviensä määrää tiedä <3
Sairaus ei ole tuttu lähipiiristä - mutta se on asia, josta pitää puhua. Kirjoitat hyvin ja kuvat ovat upeita, siinä ne perimmäiset syyt. Asenne on rock ja osoittaa, että asenne ratkaisee monessa asiassa, myös vaikeissa.
VastaaPoistaIhanaa kuulla että ajatukseni on tavoittanut sinut. Asenne ratkaisee <3
PoistaFaseesta minäkin sinut hoksasin,ja ajattelin ,että miten voi olla noin positiivinen ihminen olemassa, meillä oli kahdella lapsella syöpä yhtä aikaa pojalla munuais- ja tytöllä rinta syöpä. Mulla on mennyt tuo sairaus aika niin sumussa etten muista koko ajasta mitään molemmat ovat olleet viis vuotta "puhtaita" Olen vain miettinyt sinua lukiessa,että oispa kiva kun oisin osannut jotenkin panna ylös asioita. Sinulla on niin mahtava ulosanti on ollut ihana seurata matkaasi "syöpämuijasta" takaisin sövättömäänmuijaan Kiitos <3
VastaaPoistaHuhhuh!! En yhtään ihmettele ettei muistikuvia tuolta rankalta ajalta juuri ole. En voi edes kuvitella miltä tuntuisi jos oma lapsi sairastuisi - ja vielä molemmat. <3 Ihana kuulla että heidän taistelunsa päättyi hyvin <3 Voimia!
Poista"Tapasimme" työn merkeissä viime syksynä haastatellessani sinua syövästäsi. Silloin matkasi oli vielä alussa. Muistan olleeni aika ahdistunut aluksi, olithan laillani nuori pienten lasten äiti. Mutta kun tulin kurkkaamaan blogiasi ihastuin raikkaaseen ja iloiseen tyyliisi. Minun silmissäni syöpä ei enää ole samanlainen mörkö kuin aiemmin ja se on kyllä ihan sinun ansiotasi!
VastaaPoistaVoi miten ihana kuulla tällaisesta kokemuksestasi <3 Kiitos!!
PoistaHokasin blogisi tyttäreni profiilista ja jäin koukkuun sun ihaniin kuviisi,upeaan asenteeseesi ja positiivisuuteesi.Tauti liippaa läheltä ja kait se jollain tavalla on läsnä kaikkia meitä naisia.Toivon Sinulle hirmuisesti voimia loppumetreille ja tuon ihanan asenteesi jatkumista.Olet antanut monelle meille ajatuksen siemenen ♥
VastaaPoistaKiitos todella kauniista sanoistasi Anonyymi <3
Poista"On ihmisiä, jotka tekevät maailmasta paremman paikan vain olemalla olemassa"
VastaaPoistaAiheen vuoksi eksyin lukemaan. Asenne ja kuvat koukutti seuraamaan. ;)
Täällä pienellä pelolla odotellaan mitä omasta kyhmystä sanotaan.
<3 Toivon sinulle voimaa ja paljon hyviä uutisia <3 Kiitos kommentistasi!
PoistaOlen hakenut blogistasi apua kohtaamaan syöpää sairastavan siskoni.Hänen on vaikeaa puhua syövästä ja tuntuu että sinä olet antanut sanat sille mitä hän milloinkin hoitojen aikana kokee mutta ei pysty sanomaan ääneen.On vaikeaa katsoa sivusta kun läheinen rakas ihminen kärsii.Normaalisti hän on iloinen ja huumorintajuinen,mutta sairaus on saanut hänet ihan lukkoon.Olen yrittänyt keksiä hänelle kaikenlaista kivaa ja siinä sinä olet auttanut kovasti! Lämmin kiitos! On vietetty pizza-ja leffailtoja ja mun koira on saanut uuden roolin kaverikoirana siskolleni :) Sulla on ihana asenne ja kyky kirjoittaa.Älä ikinä lopeta blogia!
VastaaPoistaIhanaa kuinka suurena tukena olet jaksanut olla siskollesi ja totta se on - tämä sairaus saa kyllä tunteet aivan uusiin svääreihin ja jokainen reagoi tavallansa. Toivottavasti siskosi löytää taas elämänilonsa pian takaisin <3
PoistaSaman diagnoosin kanssasi saanut isosiskoni oli löytänyt blogisi ja niin kovin kehui, että pakko oli tulla lueskelemaan. Facebookin kautta seuraajaksi liityin taannoin myös.
VastaaPoistaKiitos hienosta blogistasi!
Voi kiitos ihanista sanoistasi <3
Poista6.12.2003 oli elämäni raskain päivä.27v tyttäreni sulki viimeisen kerran silmänsä tässä elämässä.
VastaaPoistaNyt on aikaa kulunut 10v voin sanoa myös minä selvinneeni voittajana,olenhan hengissä joka sinä yönä tuntui ihan mahdottomalta ajatukselta.Olen niin iloinen ja vilpittömästi onnellinen puolestasi.Kaikki rakkaasi ovat jaksaneet tukea sinua,sinä upea nuori nainen.KIITOS kun jaksat jakaa tunnelmiasi.
Kiitos kun jaoit rankan kokemuksesi. Kokemuksen jota kenekään ei pitäisi kokea - oman lapsen menetys. Toivon sinulle kaikkea hyvää elämässä. Olet vahva <3
PoistaReasons:
VastaaPoistaÄitini rintasyöpä, joka 'löytyi' hänen tanssittaessaan sylissään esikoistamme (kiitos lapseni, takiasi saimme todennäköisesti pitää myös äitini), asian käsittely ja sen ymmärtäminen, upea asenteesi ja rehellinen tunteiden sanoittaminen, äitiys. Bongasin sinut facesta ystäväni seinältä.
Ihanaa että teillä on ollut onnea matkassa <3 Kiitos kauniista sanoistasi :)
PoistaYstävän kautta pongasin sinut. Omaa kokemusta ei asiasta löydy, mutta on ollut mahtava seurata ihanaa elämänasennetta ja paranemista! Kumpa tuntisin sinut paremmin! Oot mahtityyppi! Tsemppiä jatkoonkin! :)
VastaaPoistaVoi kiitos kauniista sanoista <3
PoistaMoi!
VastaaPoistaEksyin tänne jostain netin syövereistä päämäärättömän haahuilun perusteella ja jäin heti koukkuun! Kirjoitustyylisi ja asenteesi on mahtava! Tsemppiä ja jatka samaan malliin :) -tuisku
Mahtavaa! Haahuilu on joskus näköjään hyvästä ;) <3
PoistaLöysin tämän blogin jonkun toisen blogin kautta muutama viikko sitten. Kaikki postaukset luettiin nopeasti läpi ja melkein päivittäin käyn katsomassa, miten taistelusi jatkuu. Ihastuin etenkin asenteesi ja kirjoitustyyliin ja sisältöön. Puhut erittäin tärkeästä aiheesta! Suvussanikin tätä kyseistä kavalaa tautia on ilmennyt ihan tarpeeksi, tiedon levitys on tärkeää ja selviytymistarinat varsinkin :)
VastaaPoistaVoimia ja tsemppiä ja kaikkea!
Voi miten ihanaa kuulla että olet lukenut aikaisemmatkin postaukseni <3 Kiitos tuhannesti <3
PoistaLuin kaikki kirjoitukset vasta pari päivää sitten. Kummasti saan tarinastasi lohtua nyt kun isäni saa enää elämää ylläpitävää hoitoa. Ehkä jotenkin hyväksyn asian paremmin kun tiedän ja uskon että sinä selviät. Minäkin äiti, 30v. Kaikkea ihanaa ja hyvää sinulle!
VastaaPoistaJa sinäkin - koko pölinän lukenut alusta asti? Wautsi wau <3 Kiitos kauniista sanoistasi! :)
PoistaMinä olen vanha tuttusi, ei olla livenä nähty moneen vuoteen. Mutta tieto sairaudestasi kosketti todella paljon ja halusin jollain lailla tukea, vaikka edes vain lukemalla matkaasi ja tykkäämällä mahtavasta asenteestasi facebookissa. Lähdin lukemaan blogiasi selviytymistarinana syövästä, siihen uskoin alusta asti. Selviytymiseesi. Vaikkakin on sydän ollut välillä ihan mykkyrällä että kuinka tuon ja tuon kanssa nyt käy. Samoin olen oppinut monen muun tavoin muistamaan elämän niitä "oikeita tärkeitä asioita". Nykymenossa ne usein unohtuu. Joten olen saanut sinulta todella paljon lukiessani blogiasi, kiitos! Plus että olet vain niin ihana ihminen ja toivon niin kovasti parantumistasi! <3 ps. ehkä vielä jossain yhteisissä karkeloissa törmätäänkin, ihan livenä :)! Jenni
VastaaPoista<3 Kiitos Jenni iiihanan kannustavasta kommentistasi! <3
PoistaEn tunne sinua henk.kohtaisesti, mutta olen oppinut tuntemaan sinua ja ihailen sinnikkyyttäsi, rohkeuttasi ja avoimuuttasi.
VastaaPoistaOlet myös tavattoman kaunis katsella! :)Ilman hiuksiakin. Uskon, että olet antanut monelle samassa tinateessa olevalle toivoa, lohtua ja voimaa.
Lisäksi olet antanut kasvot tuolle pelottavalle sairaudelle.
Huumorisi myös tempaisee mukaansa.
Mielelläni maksan veroja, jotta kaikki suomalaiset saisivat mahdollisuuden ikään katsomatta hyvään hoitoon. Kunpa vain jokaisella olisi mahdollisuus saada hoitoa.
Eniten toivon sinulle parantumista ja toivottavasti kirjoittelet kuulumisiasi jatkosssakin. Jättihalit sinne! Olet ihana.
Kiitos todella kannustavasta kirjoituksesta! <3 Ja mitä kehuja - tässähän ihan punastuu :P
PoistaMinä menetin ystävän syövälle tuossa joulun aikoihin ehkä niiden ajatusten kautta löysin tänne eli tulin-näin-"koin" kastiin lasken itseni. En muista tarkalleen mitä kautta tänne löysin mutta siltä istumalta luin koko blogin läpi. En osaa tarkemmin eritellä mikä täällä viehättää, mutta sun asenne on ainakin sitä luokkaa että tykkäsin sinusta heti. Toivon totisesti että blogin kirjoittaminen jatkuu myös tulevaisuudessa! Kaikkea hyvää sinulle ja perheellesi. :)
VastaaPoista- Karoliina
Osanottoni että olet menettänyt ystäväsi ja kiitos kauniista sanoistasi <3 Toivon sinulle voimaa elämään!
PoistaAurinkoista huomenta :)
VastaaPoistaMinä olen jo reippaasti keski-iän "paremmalla" puolella, mutta kun olen sielultani parikymppinen niin pyörin tuolla kaksplussan keskusteluissa ja sieltä bongasin sun viestisi jossa annoit blogisi osoitteen - koukutuin :)
Jäin lukemaan, koska sä vaan kirjoitat niin mukaansa tempaavasti ja onhan tuo uskomatonta, kuinka suhtaudut tilanteesesi - ja yleensäkin elämään - niin poikkeuksellisen positiivisesti tässä valittajien luvatussa maassa.
Kauttasi päädyin sitten lukemaan parin muunkin "syöpämuijan" blogia ja nää kaikki on kyllä pistänyt ajattelemaan elämää uudelta kantilta. Mikä ei ole ollenkaan huono asia vielä näilläkään kymmenillä.
Toivon sulle edelleen kaikkea parasta ja aurinkoa päiviisi!
terv. Piipa
Kiitos Piipa kovasti sanoistasi <3 Ja totta - itsekin olen kyllä kyllästynyt "tyhjänpäiväisiin" valituksiin <3
PoistaMinä luen koska sinä olet minun siskoni, maailman paras sellainen. <3 Ja luen,koska kaikki nämä kommentit tässä yläpuolella on niin totta. :)
VastaaPoistaLaura
<3 Voi sisko rakkaani <3 Tähän minun ei varmaan tarvitse kirjoittaa mitään kun tiedät kyllä mitä päässäni liikkuu. Olet rakas <3
PoistaSyitä satunnaisessa järjestyksessä: Aihe on kiinnostava (en tiedä syövästä ja hoidoista juuri mitään) ja kirjoitat aiheesta hyvin. Vaikka en tunne sinua, kirjoitusten perusteella pidän sinusta. Olet ihanan positiivinen persoona vaikeasta elämäntilanteesta huolimatta. Lämmin ajatus sinulle :).
VastaaPoistaKiitos kovasti kannustuksesta ja lämmin ajatus myös sinulle itsellesi <3
PoistaKirjoittaminen on varmasti sinulle tapa selviytyä ja itsensä ilmaisun olisi tärkeää olla selviytymiskeino kaikille, joiden elämää sairaus ja murhe varjostaa. Joku maalaa, joku runoilee, joku kertoo rehellisesti elämästään. Itse lääkärinä ja syöpäsuvun jäsenenä odotan rauhallisin mielin, milloin omalle kohdalle osuu sama tauti. Mutta ei sitä tarvitse pelätä etukäteen, blogisi on auttanut ymmärtämään, että se on kuitenkin osa elämää, sillä kukaan meistä ei voi geenejään muutta :) Toivon sinulle sydämestäni kaikkea hyvää, samoin perheellesi <3
VastaaPoistaKiitos kommentistasi <3 Toivon sinulle isosti terveyttä sukurasitteestasi huolimatta <3
PoistaLuen blogiasi, koska aihe liippaa turhankin läheltä. Sairastin viime vuonna tämän saman "paskiaisen" itsekin. Kai sitä luuli, kun hoidot on ohi, niin kyllä tämä tästä. Mutta nyt puoli vuotta hoitojen päättymisen jälkeen tuntuu, että tätä asiaa on vain työstettävä uudelleeen ja uudelleen, jotta sen voisi jossain vaiheessa laittaa taka-alalle. Toki perinnöllisyytestin negatiivinen tulos ja pari päivää sitten olleen ensimmäisen vuositarkastuksen puhtaat kuvat antoivat taas hieman uskoa parempaan tulevaisuuteen. Toivotankin sinulle hurjasti voimia ja uskoa syöpävapaaseen tulevaisuuteen :)
VastaaPoistaHienoa kuulla uutisia puhtaista kuvista ja perinnöllisyystestien negatiivisista tuloksista <3 Kai tämä syöpä tulee ikuisesti matkassa kulkemaan mutta toivotaan että jossain vaiheessa sen voi jättää ns. "takaa-alalle" <3 Voimaa!!
PoistaKiitos mahtavasta blogistasi! On aivan etuoikeutettua saada lukea ja seurata kaltaisesi asenteen omaavan henkilön kirjoituksia näinkin vakavasta aiheesta. Olet ihan huipputyyppi! Huumorisi ja positiivinen elämänasenteesi on kerrassaan upea!
VastaaPoistaItse seuraan blogiasi koska sairaus koskettaa itseäni hyvin läheltä. Itseni ja sukurasitteeni lisäksi olen seurannut läheisten sairastamista ja koen, että saan blogistasi myös vertaistukea ja tuo elämänasenne on niin rohkaiseva ja kannustava, etten osaa sitä paremmin kuvaillakaan <3 Kiitos, että kirjoitat blogia! Toivon, ettet lopeta kirjoittamista, sillä seuraisin mielelläni kaltaisesi ihmisen elämää myös jatkossa <3
T: Toinen "titlooppi"
Voi kiitos arvon titlooppivertaiseni kommentistasi <3 On varsin mainiota että saat blogistani noin positiivista mieltä irti <3 Sinulle kaikkea hyvää toivottaen!!
PoistaKiitos blogistasi! Kirjoitat vakavasta aiheesta kaunistelematta, hyvällä huumorilla ja niin elämänmyönteisesti, ettei tätä voi olla lukematta! Hyviä kuvia unohtamatta :)
VastaaPoistaTämä on avartanut elämänkatsomustani suunnattomasti, opettanut positiivista asennetta ja antanut tietyllä tavalla "valmiuksia" kohdata vakavasti sairaita omassa työssäni. Sinun, huippunaisen positiivisuus ja asenne ovat tarttuvaa sorttia :D
Toivottavasti et lopeta kirjoittelua, koska lukisin mielelläni jatkossakin sinunkaltaisesi huippunaisen elämästä <3
Voimia loppurutistukseen!
Mahtavaa jos positiivinen asenne on blogin välitykselläkin tarttuvaa - silloin tiedän onnistuneeni <3 Kiitos!!
PoistaÄitini on selviytynyt rintasyövästä ja sen myötä kiinnostus tätä kamalaa sairautta kohtaan on kasvanut.
VastaaPoistaLuen muitakin vertaisblogeja (osa valitettavasti päättynyt huonosti) ja haluan olla mukana kannustamassa sinua taipaleellasi... myös facebookissa.
Olet niin positiivinen syöpämuija, että jos ei tolla asenteella syöpä taltu, niin ei sitten kyllä millään! ;)
Kiitos ihanista sanoistasi. Ihanaa kuulla että äitisikin on selättänyt tämän pirulaisen <3 VOIMIA!
PoistaNo miksköhän :D no kun sä oot mulle tärkee vertaissisko ja haluun lukee sun höhliä postauksia ;)
VastaaPoista(((((haliiiiiii)))))))))
t. hullu entinen Repesorsafani raggari nykyinen hellantuuteli :D
Voi mun salainen repesorsafani ja nykyinen hellantuuteli <3 Kiiiiiitos kun jätit kommentin muruseni <3
PoistaHei
VastaaPoistaOlen itsekin syöpämuija, jolla sytot ovat nyt puolivälissä. Diagnoosin saatuani hain kaikkea mahdollista tietoa netistä ja jäin koukkuun tähän sinun blogiisi. Olen saanut paljon tietoa mitä hoidoista seuraa ja miten oireita voi lievittää. Sinulla on oikea asenne sairastamiseen ja saat hienosti puettua tuntemuksesi tekstiksi. Syöpädiagnoosi myllertää elämän pahemman kerran, mutta hanskoja ei tosiaankaan kannata lyödä tiskiin, vaan alkaa elämään tässä ja nyt. Sinulla positiivisuus on säilynyt vastoinkäymisistä huolimatta. Kaikkea hyvää elämääsi.
t:Anja
Kaikki oireethan ovat yksilökohtaisia mutta hienoa jos omat kokemukseni on auttanut juuri sinua <3 Toivonn sinulle oikein kovasti voimaa hoitojen loppurutistukseen <3
PoistaHei!
VastaaPoistaSairastuin itse rintasyöpään helmikuussa 2012. Sain 6 x sytot, hyvin samantyyppinen tauti kuin sinulla. Olen 20 vuotta sinua vanhempi, teinitytön äiti. Itsekin mietin blogin aloittamista mutta en saanut aikaiseksi.
Olet ihan positiivinen ihminen. Jatka tätä blogiasi, kirjoitat mahtavalla tavalla!
Kaikkea hyvää sinulle nuori selviytyjä!
Kiitos kovasti kauniista sanoistasi <3 Ymmärsin kirjoituksestasi että olet selättänyt syövän ja se on mahtavaa <3 tsemppiä tulevaan!!
PoistaMoikka!
VastaaPoistaNiin samassa veneessä ollaan. En aina jaksa vaan olla noin positiivinen, mutta päivä kerrallaan kohti terveen papereita. Kohta kolme vuotta diagnoosista. Kaksi pientä lasta ja mies pitää arjessa kiinni! Nyt on korjausleikkaukset tatskaa myöten takana. On tämä ollut pitkä ja raskas tie. Selvisin tähän asti, selviän mistä vain, niinkuin sinäkin!!! Ihanaa kesää odotellen, voimia taisteluun toivottaen,
Marja
Wau - olet jo noin pitkällä! Siinä jo yksi syy isoon hymyyn <3 Kiitos kommentistasi ja oikein hyvää (ja tervettä) jatkoa sinulle <3
PoistaKiitos blogistasi. Se on antanut minulle hyvin paljon voimaa, odottelen juuri omia koepala tuloksia. Uskaltaisitko tehdä pistauksen varmasti arasta asiasta. Vartalostasi ilman irtotissia, toppi päällä. Näkyykö tyhjennetty kainalo ulospäin. Olet todella kaunis, uusi tukkasi on ihana.silti toivon etten pääsisi vertaiseksesi. Terv. Eksynyt ajatuksiin.
VastaaPoistaOmalla kohdallani eroa ei juuri näe joten kuvapostaus lienee turha ;) Toista se on isorintaisemmilla.
PoistaMUTTA kun rintaliivit pukee päälle niin proteesia ei tosiaankaan ulkopuolinen näe joten voit olla täysin huoletta <3
Olen ihan koukussa positiivisuuteesi, se on niin voimaannuttavaa! Kuulun yhteen 121 vertaisen FB-ryhmään, samassa veneessä kanssasi siis. En ole sinua livenä tavannut, mutta meillä on monta yhteistä tuttua. Mieheni sairastui viime syksynä myös syöpään ja sain samoihin aikoihin kuulla blogista, tuli hyvään saumaan. Ammennat meille ihanaa luottamusta ja taistelutahtoa. Go syöpämuija go!
VastaaPoistaLiisa
Superisti tsemppiä ja kiitos ihanista sanoistasi <3
PoistaHeippa!
VastaaPoistaLuen blogiasi pääsääntöisesti siksi, että se on todella mukaansatempaavaa luettavaa. Sun asenne on jotain uskomatonta :) Lisämausteen antaa "ammatillinen näkemys" näihin asioihin, koska opiskelen röntgenhoitajaksi ja musta on tosi kiva lukea miten suhtaudut kuvauksiin ja sädehoitoihin :) Toivon sulle kaikkee parasta ja ihanaa kesän odotusta!
Kiitos kannustavasta viestistäsi ja tsemppiä opintoihisi! <3
PoistaOlen 'alalla' töissä ja törmäsin blogiisi sattumalta etsiessäni tietoja rintasyöpähoidoista. Tämä on ollut erittäin mielenkiintoinen 'kurkistus' hoitoihin ja syöpään liittyviin tuntemuksiin ja ajatuksiin potilaan kannalta. Kiitos että jaksat jakaa itsestäsi näin paljon ventovieraille!
VastaaPoistaKiitos kannustavista sanoista :) <3
PoistaNiin siinä kävi, piipahdin kurkistamaan sun kirjoituksia ja jäin koukkuun. Niinku oon sanonut olet loistava kirjoittaja ja asenne on rock, sulla on paljon annettavaa muille! Olet niin rakas <3 Tuija
VastaaPoista<3 Tuitsi <3 Kiitos <3
PoistaIhan silloin alussa ircissä tuntui kurjalta alkaa kyselemään miten menee ja mitä seuraavaksi, onneksi perustit tän blogin niin pysyy kärryillä ;) Niin ja toki, olet tärkeä! PUS!
VastaaPoistaKiitos wiver <3
PoistaLöysin blogisi ihan sattumalta viime viikonloppuna, kun olit kommentoinut erääseen toiseen blogiin. Tämän jälkeen istuin läppäri sylissä sohvalla pari tuntia lukien blogiasi alusta asti. Kirjoitat koskettavasti, hauskasti, ajatuksia herättävästi ja aidosti. Surin, jännitin, liikutuin ja nauroin lukiessani ja kaiken tämän jälkeen mietin sinua oikeastaan koko loppu päivän ajan. Kuinka olet hirvittävän rohkea ja rehellinen. Kiitos kun olet jakanut tarinaasi myös meille ventovieraille. Toivon sulle ja perheellesi paljon rakkautta, terveyttä ja voimavaroja. Oot huikee. <3
VastaaPoistaJenni
Voi kiiitos - ihanaa kannustusta <3
PoistaTyöskentelen röntgenhoitajana sädehoidossa ja lisäksi olen muutama vuosi sitten 20-V sairastanut erään syövän. Haen siis sekä jonkinlaista vertaistukea että ammatin puolesta seuraan kirjoituksiasi. Kohta alkaa olla 5 vuoden kontrolliläynnit loppusuoralla ja edelleen sitä työstää välillä omia syöpäkokemuksia. Jatka siis ihmeessä kirjoittamista, jos vain kiinnostusta ja jaksamista riittää vielä hoitojen loppumisen jälkeenkin. Sekä töissä että syöpäkavereiden piirissä olet saavuttanut aivan mahtavan suosion. Positiivisuutesi, huumorisi ja vaikeista asioista kirjoittamisen taitosi ja rohkeutesi ovat jotain elämää suurempaa! Matkaasi on ollut ihanaa lukea ja tiedän, että todella monet ovat saaneet korvaamatonta tukea blokistasi! KIITOS!
VastaaPoistaAi niin ja facessa kaverin kautta sut löysin! Oikein ihanaa jatkoa ja terveitä päiviä miljoonia sinulle ja läheisillesi! Mahtava tsemppi!
Ihana kuulla että olet saavuttanut 5 vuotiskontrollin! Se on mieletön saavutus! <3 Kiitos ja onnea tulevaan! :)
PoistaYstäväni sairastaa nyt jo levinnyttä rintasyöpää. Olen etsinyt tietoa jos jonkinlaista ymmärtääkseni ystävääni paremmin. Siinä yhteydessä törmäsin blogiisi ja olen lukenut sen alusta saakka. Olet mahtava ihminen kun jaat kaikki ilot ja surut huumoria unohtamatta! Kiitos <3
VastaaPoistaKiitos Anonyymi <3 Toivon ystävällesi paljon iloa ja voimaa matkalleen!
PoistaTätä kysymystä piti miettiä pitkään. Ehkä siksi, kun isäni suvusta kaikki sisarukset ovat sairastaneet syövät ja kaksi niistä menehtyneetkin. Myös kaverini aikanaan sairastui sekä anoppini sairasti pitkään. Kovasti kaivaa mieltä tuo kavala ja pelottava mörkö. Sinun kautta voin nähdä toisenlaisen näkökulman sairauteen. Jännittävää kuulla miten hoidot etenee ja miten jaksat tämän kaiken keskellä. Miten perheesi jaksaa tukea. Jos itse vähäänkään voisin tukea monen muun lisäksi sua kaiken keskellä edes pienellä tykkäämisellä taikka kommentillani... Syitä taitaa olla liian monta pohtiakseni tätä asiaa :D
VastaaPoistaKiitos Anonyymi ja tsemppiä!! <3
PoistaKysymykseesi blogin lueskelusta: Isoäitini on viimeisen vuoden aikana selättänyt munasarja-, rinta- ja keuhkosyövän, mutta nyt löytyi ilmeisesti aivoista jotain normaalista poikkeavaa (minkä vakavuutta tässä nyt vielä selvitellään). Isoäidin tila on tällä hetkellä kuitenkin huono ja olen sen vuoksi viettänyt viime päivät melko murheisissa olotiloissa aina silloin tällöin spontaanisti nyyhkytellen. Blogiasi päädyin lukemaan ystävän kautta ja olen nyt tätä blogiasi (alusta asti) lukemalla saanut kulutettua pari iltaa ja aamua, ja saanut sinulta paljon uusia ajatuksia, ajattelutapoja sekä voimia syöpämummun taistelun vierestä seuraamiseen.
VastaaPoistaKyyneleet silmissä kiitän sinua ja toivon sinulle kaikkea hyvää. <3
Huh - minkämoinen syöpälista :( Iso-mummollesi TODELLA paljon voimia ja tsemppiä tulevaan! Toivon sydämeni pohjasta että löydökset ovat hyvälaatuisia! Sinulle kiitos kommentistasi <3
PoistaTänään tuli tieto, ettei oikein mitään ole enää tehtävissä. Kivunlievitystä ja hyvästejä. Kiitos vielä, yritän tämän loppuajan parhaani mukaan viettää esimerkkiäsi noudattaen hänen kanssaan hymyillen. :)
PoistaTemppis <3 miljoonasti voimia ja enkeleitä isoäitisi matkalle <3 On todella hienoa ettei hän joudu olemaan nyt yksin. HALAUS! <3
PoistaMoikka! Näistä sinun kirjoituksista on jo useampi vuosi, enkä tiedä tuletko tätä kommenttia ainakaan ihan hetkeen näkemään. Oli kuitenkin pakko tulla sanomaan, että KIITOS kun olet kirjoittanut tätä blogia <3 Sain rintasyöpädiagnoosin hieman vajaa kolme viikkoa sitten ja olen 28-vuotias. Minulla on siis koko hurja kokemus vielä edessä päin. On ollut tärkeää saada lukea samanikäisen kokemuksia ja on hauskaa huomata, että muillakin piisaa mustaa huumoria tämän asian kanssa. :) Kävin myös intsagramissa kurkkaamassa mitä sulle kuuluu nykyään ja ihanan onnelliselta vauvaelämältähän siellä näytti. Ihanaaaa!! Se antaa voimia itsellenikin, että joskus tää on ohi.
VastaaPoistaKiitos <3
Mande
Voi Mande olipa ihanaa että jaksoit nähdä vaivan, ja jättää tämän ihanan kommentin silläkin riskillä, ettei se välttämättä olisi tavoittanut minua. Kiitos kuitenkin nykytekniikan, saan sähköposti-ilmoituksen jokaisesta kommentista <3 Mutta asiaan. Oletko jo saanut vertaistukea FB:n kautta? MEillä on siellä aivan ihana nuorten sairastuneiden ryhmä. Jos haluat mukaan, laita mulle viestiä vaikka sieltä Instagramin kautta! Oman kokemukseni pohjalta on todettava, että ilman vertaistukea matka olisi ollut huomattavasti raskaampi! Tsemppiä hoitoihin <3
Poista