Toinen hoitojakso - OHI!!

Aamu alkoi ikävästi hammassäryllä. Tämä tarkoitti tietenkin pakkokäyntiä hammaslääkärin särkypäivystyksessä. Minulla kävi päivystyksen kanssa todella hyvä säkä sillä olin ensimmäisenä paikalla ja pääsin jo puoli tuntia ennen sisään kuin päivystys todellisuudessa edes piti alkaa. (Enkä edes vilauttanut syöpäkorttia - olin rehellisesti ensimmäisenä paikalla) 

Minut otti vastaan todella mukava hammaslääkärineiti ja suit sait sukkelaan aloitti hampaaseeni juurihoidon matkaa ajatellen. Nyt on hammas ensihoidettu ja voin jäädä odottamaan matkaa hyvillä mielin :)

Onnistuneen hammaslääkärikäynnin lisäksi takana on UPEA päivä! SÄDEHOIDOT OVAT OHI! Jippijaijeee! WOHOO! <3

Sädetyksen odotustilaan saapuessani telkkarissa alkoi juuri Suomi - Slovakia -jääkiekkomatsi. Maaliakin pukkasi heti alkuun joten fiilikset viimeisiin säteisiin mennessä oli kyllä kohdallaan. (Tällä hetkellä matsin osalta ei niinkään.... jännää jännää)

Peuks!

Päätin muistaa "säteilevää"  hoitohenkilökuntaa erittäin hyvästä huolenpidosta pienellä suklaisella tuliaisella ja kortilla:

Slurps

Tässä kohtaa haluaisinkin vielä kerran kiittää uskomattoman mahtavaa hoitohenkilökuntaa Meilahden syöpäklinikan Linac 7 -osastolla. Jokainen siellä on aina niin iloinen ja hyväntuulinen että sädehoitoihin oli oikeasti mukava mennä päivittäin - niin mukavaa kuin syöpäklinikan ovesta sisäänastuminen nyt voi olla. Siellä potilaista pidetään hyvää huolta!

Tämän lisäksi haluaisin kiittää vakkarikuskejani jotka ovat sinnikkäästi huristellut tätä 120 km:n matkaa päivittäin.

Ja viimeisenä - mutta ei TODELLAKAAN vähäisimpänä kiitos teille ihanille tsemppareille jotka olette kannustaneet koko sädehoitojakson ajan! Ei ne sädehoidon peruuntumiset mitään pettymyksiä lopulta olleet kun oli niin huikea taustajoukko kannustamassa ja nostamassa päätä pystyyn!

 Kiitos kiitos kiitos <3

Tämä tarkoittaa nyt sitä että syöpämatkani TOINEN hoitojakso on takanapäin. Nyt edessä on enää viimeinen rupeama - joka kestääkin sitten vuoden loppuun asti. Herceptin tiputukset nimeltään. Herceptinin takia ei tosin tarvitse käydä tuulettelemassa (pitkää) tukkaa syöpiksellä kuin kolmen viikon välein ja kun vuosi päättyy niin OLEN TERVE! Huh - voiko se tosiaan olla niin? :O En saata uskoa...

Terve kunnes toisin todistetaan.... 

Sitten matkavalmisteluihin....

Olenkin unohtanut kertoa teille passiepisodista joka sattui tietenkin JUURI minulle - kenellekkäs muullekkaan ;) (Oikeasti on todella ärsyttävää kuunneltavaa nämä "miks aina minä" -valitukset)

Huomasin nimittäin 6 päivää ennen etelänmatkaa että omani sekä tyttäreni passit ovat menneet vanhaksi viime kuussa - hupsista! Ei muuta kuin selvittämään miten passi tänäpäivänä hankitaan ja minkälaisia vaihtoehtoja meillä on kun arkipäiviä on jäljellä enää olemattomat neljä. 

Tänäpäivänä passia varten on varattava aika poliisin lupapalvelupisteeseen ja kuin ihmeen kaupalla sain seuraavaksi päiväksi päivän viimeisen ajan napattua. Vaihtoehtomme olivat vähissä - oli tilattava Express -passit. Tämä tarkoitti yhteensä yli 60 euron lisälaskua (voisikohan tämän lisätä syöpäbudjettiin jos sytot ovat vieneet viimeisetkin rippeet muistikapasiteetista? ;)

Loppu hyvin kaikki hyvin sillä saimme noudettua passit tänään. WIUH! <3

Tänään on ollut siis kaikinpuolin TOSI TOSI hyvä päivä <3 HYMYÄ HYMYÄ HYMYÄ - no nyt kyllä meni jo vähän överiksi. MOIKKA!
<3