Perjantaiajatuksia

Minun tämän päiväisiä ajatuksiani:

Ei siitä ole kuin puoli vuotta
kun syöpä ihan syyttä suotta.
Oikeaan rintaani istahti
ja olemassaolostaan ilmoitti.

Yhtäkkiä - ihan tuosta vain
syöpämuijan tittelin sain.
Totutella hieman täytyi
kunnes asenne oikea löytyi.

Silloin tein sen päätöksen
vain nauraen mä paranen.
Otin asenteen iloisen
ja sitä myöskin varjelen

Jos joskus vielä murheisiin
valun niihin synkimpiin.
On ystävät vierellä auttamassa
murheista ylös nostamassa.

Kun kirurgi astui kuvioon tähän
vei toisen tissin ja kainalosta vähän.
Pahis oli poissa vihdoinkin
Sain aloittaa paranemisprosessin.

Sytostaattia suoraan suoneen
kokea "sain" monen oireen.
Siitäkin jo selvittiin
jääköön ne muistoihin menneisiin.

On ollut naiseuskin koetuksella
kaljuna ja yhdellä rinnalla
Ei ole näillä eväillä
markkina-arvoa juuri jäljellä ;)

Hyväksyä tämä kuitenkin pitää
sain aikaa niin paljon lisää.
Tässä sitä siis ollaan nyt
aivan kuin uudesti syntynyt.

No oikeasti olen se sama nuija
nyt kannan vain nimeä syöpämuija

<3

IHANAA VIIKONLOPPUA KAIKILLE! <3