Viikonloppu syöpämuijan makuun.

Ihana mökkiviikonloppu syöpämuijien seurassa takana ja mieli on enemmän kuin iloinen. Viikonloppu meni käsittämättömän nopeasti tuossa upeassa naisseurassa syöden, saunoen, syöden, syöden ja jutellen. Juuri viikonloppu minun makuuni. <3

On uskomatonta miten monta upeaa ystävää olen syöpäni myötä saanut enkä olisi ikinä tavannut heitä ja saanut tutustua heihin ilman tätä viheliäistä sairautta. Tässä kohtaa muistuu taas mieleen ne ajatukset kuinka tämä syöpä on antanut enemmän kuin ottanut....

Olin perjantaina ennen viikonlopunviettoon lähtöä sädehoidossa normaaliin tapaan ja sain kokea vertaissiskojen keskuudessa niin paljon puhutun "eturauhaspappa" -hetken. Olin kuullut kuinka muut vertaiseni puhuivat sädehoidoistaan ja siitä kuinka kävivät pitkiä keskusteluja näiden nimenomaisten "eturauhaspappojen" kanssa odottaessaan vuoroaan. Olin suorastaan kateellinen etten ollut päässyt kokemaan tätä hetkeä kunnes perjantaina tilanne muuttui. Yksi ihana "eturauhaspappa" olikin juttutuulella ja kävimme oikein hyviä keskusteluja mm. tästä viheliäisestä taudista nimeltään syöpä. Nyt olen sitten itsekin päässyt kokemaan tämän paljon puhutun eturauhaspappa -kokemuksen. Täten siis haluankin lähettää tsempit kaikille eturauhaspapoille <3

Kävin ennen sädehoitoja myös syömässä mummoni luona ja taas piti mummo huolen siitä ettei tarvinnut tyhjällä vatsalla poistua sädehoitoihin. Aterian kruunasi makoisa pannukakku <3 nams! 

Poikani (4v) löysi mummon luota sellaisen "päähierontahäkkyrän". Hän alkoi "hieromaan" päätäni hökötyksellä kunnes äkkiä jo lopetti sanoin: 

"Äiti, emmä voi enää tehdä tällä jutulla sun päähän ku tää jää sun tukkaan kiinni" <3

Haluan uskoa itsekin niin ;)

p.s. En miettinyt levinneisyystutkimuksia KOKO VIIKONLOPPUNA. Vasta tänään kotiin palatessa asia tuli mieleeni enkä edelleenkään ole mitenkään huolissani. Aika hyvä merkki <3