Ette usko - olin yhä uudelleen malttamaton, ja soitin HUS:n genetiikan yksiköön jälleen kerran... Miten naurettavaa - mutta niin tyypillistä minua! Olihan edellisestä puhelusta jo kaksi viikkoa aikaa ;)
Yllättävästi vastaus oli yhä sama - tulokseni on yhä kesken. Sanoivat, että nyt on vasta tullut tammikuussa otettujen näytteiden tulokset, joten koska itse kävin tutkimuksessa maaliskuussa, saan odottaa omiani ainakin pari kuukautta lisää - TYYYLSÄÄÄÄ! Tiedonjano on liian suuri vaikka en tuloksella juuri tällä sekunnilla mitään varsinaisesti teekkään.
Otin eilen BC:n "kolmen viikon" -edistyskuvat ja koska olen yhä malttamaton tässäkin asiassa, eivätkä muutokset olleet niin huomattavat kuin olin mielessäni jo kuvitellut, sain kummasti lisäboostia illan treeniin. Tein suunnitelmistani huolimatta treenin sittenkin kotona ja pakko myöntää, että sydän tykitti ja hiki lensi!
I love it!! <3
 |
| Ei se sydän vielä pysähtynyt ole! |
 |
| ehana punanen syöpämuija! |
Ajatusmaailmassa on tapahtunut jokin kummallinen käänne!
Ennen syöpää oma tavoitteeni ylipäänsä liikkua jollain tavalla, oli 4h / viikko. Muistan miten väkinäistä liikkuminen oli, jos ei lasketa koiran lenkkejä. Laskin epätoivoissani, montako kertaa liikuntaa minun tulee vielä harrastaa kyseiselle viikolle jotta tavoitteeni täyttyy.
Ensin tuli syöpä, joka muutti ajattelutapaani jo parempaan suuntaan - aloin todella nauttimaan pitkistä kävelyistä, ulkoilusta, ja vähän jo salitreenistäkin - mutta en uskonut että voisin saada treeneistä näin paljon enemmän kuin nyt. Sen sijaan, että huokailisin vanhaan tapaan treenien määrästä, odotan niitä nyt kuin kuuta nousevaa. On jopa toisinaan vaikeaa malttaa pitää tarvittavaa lepoa. Tiedostan kuitenkin levon tärkeyden, joten terveyteni kustannuksella en ala leikkimään - eikä sillä mitään hyvää saavuttaisikaan lihaskasvunkaan kannalta, joten kaksi lepopäivää viikossa on ja pysyy!
Oikeastaan suurin haasteeni tämän valmennuksen osalta on ollut riittävä veden ja suolan saanti. Vettä tulee juoda useampi litra, joka ei ole aikaisemmin kuulunut (sen välttämättömyydestä huolimatta) päivieni kulkuun. Suolan määrä yllätti minut täysin! Nyt kun elimistöni ei saa piilosuolaa minkään ruoan mukana, on sen "manuaalisesti" lisääminen välttämätöntä! Aamupuuroni, kananmunani ja lämpimät ateriani on jo "suolasateen" täyttämiä, mutta siitä huolimatta lähes joka ilta huomaan, ettei määrätty suola-annos ole täyttynyt! Iltaisin nappailen siis ns. "suolashotteja" kuin vanha tequila-juoppo konsanaan ;)
 |
| slurps! |
Kaikenkaikkiaan homma sujuu kuitenkin kuin rasvattu, enkä haluaisi millään lopettaa tätä hyvän fiiliksen hehkuttamista! Vielä helpompaa tästä kaikesta tekee se, että mieheni on myös innostunut treenauksesta ja terveellisestä ruokavaliosta. On paljon helpompaa noudattaa ohjeita ja jakaa ajatuksia, kun toinenkin ymmärtää mistä puhutaan.
En tosiaankaan haluaisi joutua jatkuvasti selittelemään, miksi juuri minua varten tulee ostaa kymmenittäin kananmunia jokaisella kauppareissulla. Ilmaistahan tämä homma ei nimittäin ole (eikä kananmunat todellakaan välttämättömien ostosten kalleimmasta päästä) mutta niin palkitsevaa - sekä henkisesti, että fyysisesti! Mikä olisi tärkeämpi investointi, kuin jokaisen oma hyvinvointi - jokaisen "MINÄ itse!"
<3
Näihin kuviin ja erityisesti tunnelmiin <3
Maasta se pienikin ponnistaa ;)
<3
Mulla todettiin kehonkoostumusmittauksessa, että nesteen saanti oli riittävää, eli solun ulkoista nestettä oli yli tarpeen, kun taas solun sisäistä nestettä ei tarpeeksi.. Tämä tarkoittanee sitä, että olen juonut pelkkää vettä liikaa, sehän huuhtelee mennessänsä suolot ja kivennäiset elimistöstä.
VastaaPoistaFustra-PT:ni suositteli että osa (1/2 - 1/3) päivittäisestä vesimäärästä korvattaisiin kivennäisvedellä, jossa on siis suoloja.
Toisaalta taas jos juo kahvia, teetä tms diureettia, pitäisi niitä korvaamaan juoda myös vastaava määrä nestettä.
Mitä sinun ohjaajasi/ohjeesi sanovat nesteen määrästä päivittäin suhteessa liikunnan/hikoillun nesteen määrään?
Mitä taas kuviin ja muuhun edistymiseen tulee, minulla toimi se, että tarkistin mistä on lähdetty liikkeelle. Kun koko ajan höntää helma hampaissa ja kieli vyön alla aina tappiin asti, ei huomaa kehitystä, kun aina vedetään niin pitkälle kuin vieteri venyy ja voimat antavat myöten. Eli koko ajan tunne, että aina vain painetaan menemään mutta koskaan ei näy eikä tunnu missään. Ei siinä äheltäessä kertoja jaksa/pysty laskemaan eikä siis huomaa edistystä.
Nopeat tulokset myös katoavat nopeasti, minä kun olen näitä myöhäisherännäisiä ja jälkeenjääneitä, saan parin treenin vaikutukset näkymään kolmen viikon ajan ja koska olen hidas omaksumaan tietoja ja oppeja, ne myöskin poistuvat elimistöstä/päästä hitaasti.
Eli no hätä, jos ei siluetti muutu eikä vaa'an kieli värähdä. Kyllä se vaikutus tulee aikanaan. :)
Puhut Lippis ihan täyttä asiaa! Oikeasti en edes haluaisi tavoitella juuri näitä nopeita tuloksia jotka lähtevät yhtä liukkaasti kun ovat tulleetkin MUTTA kun tämä ihmismieli on niin malttamaton! No nyt on psyykattu itseä taas odottamaan maltillisesti ;) Kiitos Lippis <3
PoistaKyllä on komea haba jo kasvanut, tänään (tai siis eilen kun nythän on jo tiistai) mittasin oman käsivarteni ympäryksen joka oli surkeat alle 30cm XD Toki tiedän, ettei tuota ole tullut juuri lainkaan kesällä treenattua ja ruokailukin on ollut yhtä "herkkua" (lue:epäterveellistä höttöä) ja keväällä oli jotain lihasta mikä tietenkin kesän aikana hävisi kun oon liikaa sairastellut...mutta suuntaan salille heti kun räkätauti on lähtenyt lätkimään...
VastaaPoistaRäkätaudille toivotan täältä hyvin pikaiset LÄHTÖPASSIT! Mitä pikemmin, sen parempi! <3
Poista