Jehna mikä väsymys! Tänään on ansaittu lepopäivä treeneistä muttei suinkaan arjen velvollisuuksista. Pari viimeistä työpäivää on ollut melkoista hullunmyllyä, eikä sitä suinkaan ole helpottanut 4 -vuotias poikani, joka on ollut töissä poikkeuksellisesti mukana.
Tänään oli myös tyttäreni syksyn ensimmäinen pianotunti joten vauhtia ja vilinää on riittänyt.
Tulin vasta hetki sitten kotiin ja tein päätöksen lössähtää loppuillaksi sohvalle. Ainoa treeni, joka kuuluu illan suunnitelmiin, on takapuolen siirtäminen jääkaapille ja takaisin.
Tulin vasta hetki sitten kotiin ja tein päätöksen lössähtää loppuillaksi sohvalle. Ainoa treeni, joka kuuluu illan suunnitelmiin, on takapuolen siirtäminen jääkaapille ja takaisin.
Dieetin alkuvaiheessa ihmettelin suuresti ääneen, miten ihmeessä saan kaiken määrätyn ruokamäärän alas ja nyt päässäni pyörii jatkuvasti kysymys: "koska saa taas syödä?"
Treenit on olleet ihanan vaihtelevia ja niitä on toteutettu sekä sisä-, että ulkotiloissa. Ihanaa kun ei tarvitse jurnuttaa vain yhtä ainoaa saliohjelmaa päivästä ja viikosta toiseen. Eilinen ulkotreeni tapahtui omalla kotimäellä!
 |
| UGH! |
Voin sanoa että 25 minuuttia kiihdytysjuoksua mäessä kera punnerruksien yms - tuntuu pitkältä ja raskaalta ajalta! Alkuun otin poweria "Eye Of The Tigerista" ja homma lähtikin sujumaan yllättävän hyvin, mutta loppua kohden ei auttanut enää Rockyt ei sitten millään. Tavoite oli tehdä 30 minuutin treeni, mutta 25 minuutin kohdalla hyydyin niin pahasti, ettei toivoakaan 5 minuutin jatkosta. Tästä vielä noustaan!!
Paljon olen myös miettinyt tätä meneillään olevaa dieettiä ja sen tuomaa henkistä muutosta. Kummastelen itsekseni päivittäin yhä uudelleen, että miten mieleni ei hamua herkkuja kaikenaikaa kuten ennen? Onhan se toki selvää että kun ruokailuvälit pysyvät lyhyinä ja ruoka on oikeanlaista, ei ylitsepääsemättömiä herkkuhimoja pääse tapahtumaan niin herkästi, mutta että ikuisen sokerihiiren mieleenkään ei tule retkahtaa!!
Eikä kyse ole todellakaan ollut siitä, etteikö herkkuja olisi ollut tarjolla - tarjollahan niitä jumanpiude on pelkästään jo kauppareissulla - lasten ja isännän karkkivarastosta puhumattakaan! Ratkeaminen ei vain ole vaihtoehto! Tiedän, että jos sallisin itselleni "pienen" ratkeamisen heikolla hetkellä, ei lopputulos johtaisi mihinkään muuhun kuin jatkuvaan "pikkuratkeiluun" ja sitä minä en halua!
Tämähän nyt ei kuitenkaan tarkoita sitä, ettenkö jo haaveilisi tulevasta tankkauspäivästä tai dieetin jälkeisestä "herkkuvapaudesta" - niistä haaveilu ja niiden suunnittelu on oikeastaan aika mielekästä puuhaa!
Sattuipa nimittäin eilen BC -tyttöjen facebook -ryhmässä yksi leideistä linkittämään melkoisen iloisen uutisen ilmoille - nimeltään HOPEATOFFEIDEN PALUU - HALLELUJA!!!!
Kun tämä uutinen pärähti BC tyttöjen tietoisuuteen, suosio oli ennenkuulumaton - koko kanava suorastaan sekosi! Lähdimme jo suunnittelemaan yhteistä tapaamista herkkujen merkeissä ikäänkuin palkinnoksi tästä "rääkistä" ja yksi reipas ja kekseliäs leidi (Jumppamattopiiskaaja) olikin järjestänyt meille jo varsin mojovan yllätyksen, jonka seurauksena Cloetta on tarjoutunut tsemppaamaan meitä muikealla HOPEATOFFEE (halleluja!) lähetyksellä!!
Ei muuta kuin 10 viikkoa hirveetä rääkkiä ja palkinnoksi HOPEATOFFEITA (halleluja!) - (joilla saadaan perse takaisin entisiin mittoihin ;) <3
Painotan kuitenkin, että ratkeaminen ei tule tapahtumaan vaikka HOPEATOFFEET (halleluja!) pärähtäisivät kauppoihin ennen BC:n loppua!
Sitten SYÖPÄÄN! *pelottavalla käheällä - hidastetulla äänellä*
Kurkkasin tänään kalenteriin ja ihmetyksekseni huomasin, että jälleen on kolme viikkoa vierähänyt ja torstaina on taas Herceptin -päivä! Mihin ihmeeseen katoaa aina kolme viikkoa - tuosta vain?
Tuntuu ihan epäreilulta, että kolme viikkoa hujahtaa elämästä huomaamatta, mutta TUKKA SE EI VAAN KASVA samaa vauhtia!
Katselin tänään taas vanhoja valokuvia ja voi taivas, että iski iso iso HIUKSIHAIKEUS!
Noh - ei enää monta vuotta niin tukka vois olla jotakuinkin taas tätä luokkaa ;)
Ja sitten palataan taas todellisuuteen ja unohdetaan hiushuolet - hengissä tässä kuitenkin ollaan ja hyvin ollaankin <3
Noh - ei enää monta vuotta niin tukka vois olla jotakuinkin taas tätä luokkaa ;)
 |
| Hiusket!!!! |
Samperi tätä ihmismieltä!!
Voi miten kauniit hiukset ja muutenkin olet nätti...:)
VastaaPoistaKyllä ne hiukset pian ovat kasvaneet tuohon mittaan...
Kiitos Irmastiina <3
PoistaTreenaat ihan liian kovaa! Usko mua,tuo kostautuu vielä.Puhun kokemuksesta.Ymmärrän että haluat olla terve ja unohtaa syövän ja onhan terveelliset elämäntavat toki tärkeitä,mutta liika on aina liikaa.Syöpä uusii tai on uusimatta,ei siihen ylettömällä treenillä voi mitenkään vaikuttaa.Kokemusta on.
VastaaPoistaKiitos varoituksesta mutta voin tällä hetkellä niin hyvin etten voi lopettaa <3 Tiedän kyllä että syöpä ei paljon kysele liikunko vai en mutta väitän että mielen voimalla on niin iso merkitys että jos treenit saa mieleni voimaan näin hyvin saa syöpäkin luvan pysyä poissa - tai jos palaa niin murehditaan sitä vasta sitten! Pilaan elämästäni hyvät hetket jos ajattelisin etten voi vaikuttaa syövän uusiutumiseen millään tavalla. Oli miten oli - nautin nyt tästä aivan valtavasti enkä aio enää vain lötköttää tekemättä mitään vain koska minulla on ollut syöpä :-)
PoistaKyllä minäkin alan treenaamaan hoitojen jälkeen. Tekee niin mieli saada entistä kuntoa takaisin. Enkä ajattele niin, että sillä pysyisi syöpä poissa, toivottavasti. Kyllästyttää vain ajatella jotain syöpää kaiken aikaa. Alan ajattelemaan omaa itseäni :)
VastaaPoistaKohtuutreeni omaa kehoa kuulostellen ja normaali terveellinen ruokavalio.Tätä suositteli mulle onkologi viimeisten hoitojen jälkeen.Ei mitään kovaa rääkkiä eikä dieettejä.Ne kuulemma vaan rasittavat elimistöä.Yritän siis syödä terveellisesti,liikkua luonnossa ja aloittaa vähitellen muun liikunnan mitä olen ennenkin harrastanut (uinti ja hölkkä).Ennestään kyllä on kokemusta noista tiukoista ihmedieeteistä joissa noudatetaan orjallisesti jotain ohjelmaa ja sitten luvan kanssa syödään herkkuja hullun lailla.Lopputulos plusmiinusnolla!Mutta jokaisellahan on tietysti vapaus valita oma elämäntyylinsä ja se mikä itsestä tuntuu hyvältä ja lisää omaa onnellisuutta on varmasti ok.Mulle oli vaan yllätys se miten kauan noi myrkyt elimistössä vaikuttaa ja rasittaa.En niinkään ole ajatellut että voisin liikunnalla estää syövän uusiutumista - tiedän jo että riski on suuri.Inka
VastaaPoistaEhkä dieetti sana huijaa Suomessa ihmisiä ajattelemaan, että kyseessä täytyy olla laihdutuskuuri :P Diet sanana tarkoittaa itseasiassa vaan ruokavaliota, ja siitä tässä BC:ssä on kyse: tietyn ruokavalion noudattamista. Ja tällä ruokavaliolla pienillä muutoksilla voi joko laihduttaa tai sitten "lihottaa" itseään, eli kasvattaa massaa. Käsitykseni mukaan tämä meiän Syöpämuija aka Mega-Inspiraatio syö niin että napa paukkuu ja ettei laihtumista pääse tapahtumaan. Ja sellainen ruokavalio ei varmastikaan rasita kenenkään elimistöä, kun syödään puhdasta ruokaa runsaasti, säännöllisesti ja omaa kroppaa kuunnellen.
VastaaPoistaJenny tää on NIIN totta!! Kylläpä pistit hyvät faktat pöytään KIITOS <3
Poista