maanantai 2. syyskuuta 2013

Perkele - ei se kuollutkaan!

Olin jo menossa nukkumaan, kunnes taas yhden "negatiivisen" kommentin luettuani tein äärimmäisen mielenkiintoisen havainnon, josta haluaisin nyt puhua :)

Kun aloin kirjoittamaan blogia, olin juuri saanut syöpädiagnoosin. Diagnoosin, jota en olisi ikimaailmassa osannut pelätä 27 -vuotiaana. Kirjoituksistani välittyi varmasti sekä pelkoa, että toivoa - pelkäsin pahinta ja yritin kuitenkin toivoa hyvää. Ihmiset kannustivat uskomattoman aktiivisesti ja ihmettelin lukijamäärän kasvaessa, miten kenelläkään ei ollut ajatuksistani tai elämästäni mitään negatiivista sanottavaa. Ikäänkuin blogini ei jakaisi mielipiteitä laisinkaan - kaikki vaan ymmärtää ja tukee.

Nyt kun vaikeimmat ajat ovat ohitse - tukka kasvaa ja arki on palannut kuvioihin, alkaa blogini jakaa mielipiteitä. "Perkele - ei se kuollutkaan" - saa aikaan uusia tunteita. Yhtäkkiä en olekaan se "haavoittuva syöpäsairas" jonka päätä pitää vain silittää ja ymmärtää mitä tahansa teenkin - "kun sillä on se syöpä", vaan nyt uskalletaan jo ampua kunnon mielipiteillä - olenhan taas "elossa".

Blogit jakavat mielipiteitä, se on selvää. On vain jotenkin yllättävää, että yhtäkkiä arvostelijoita pulpahtelee tuon tuosta kertomaan suorat sanat "väärin eletystä elämästä" - enkä tarkoita nimenomaan omaa blogiani, vaan kaikkien blogeja (joissa arvostelijoita kyllä piisaa).
Itseasiassa minun on hyvin vaikeaa suhtautua näihin kommentteihin kovinkaan vakavasti, koska en halua elää itse niin "negatiivisin ajatuksin". Olen onnellinen juuri nyt - juuri näin <3

Muistakaa ystävät hyvät, että kaikkea ei tarvitse ottaa niin vakavasti - toisten onni ei ole meiltä pois. Antaa (melkein) kaikkien kukkien kukkia ja jokaisen löytää onnensa omalla (vähän vinksahaneellakin) tavallaan <3

NIH.

P.S. Tankkauspäivän jälkeinen aamu + 800g (jes - oikea suunta) - ja terveellisiin ruokiin palaaminen tuntui erittäin hyvältä! Huomenna fysioterapiaa SYÖPÄklinikalla ja illalla ensimmäinen treeni flunssan jälkeen!
Tykkään <3

P.P.S. En meinaa millään saada geenitutkimuksia mielestäni... neuroottisena kyttään postilaatikkoa päivittäin! En edes tiedä odotanko puhelua vai postia! IIIIK!

Hyvää yötä - tää laittais nyt simmut kii!

22 kommenttia:

  1. Pakko taas kerran ihmetellä ihmisten halua puuttua toisen elämään. o.O Jos sinä olet nyt onnellinen ja päätät elää täysillä elämästäsi nauttien, se on vain hienoa. :) Ja jestas mikä haba, ei tuo ole laihduttamista vaan massan keräämistä - lihas kun tunnetusti painaa enemmän kuin läski. ;)

    T. Laihaläski samaa vuosimallia. :D

    VastaaPoista
  2. *hali*

    Ensiksikin pahoitteluni siitä etten ole hetkeen ollut kommentoimassa, tuntuu olleen muka jotenkin kiireistä kun on ollut lomaa. Kahden karvaisen lapsen YH-arki ilmeisesti vie enemmän aikaa kun kuvittelin :). Yritän taas kuroa kiinni sen mitä olen missannut, muutakin kuin sen että tukka on kasvanut <3.

    Mutta itse asiaan, epäilen että nuo negatiiviset kommentoijat ovat jollain lailla kateellisia tilanteellesi, joko niin että heillä on itsellään/omaisellaan taistelu pahasti kesken tai että todettu ettei sitä voida enää voittaa, ja siitä katkeroituneena haukutaan. He eivät osaa olla onnellisia sinun puolestasi koska itsellä on joku pahasti pielessä.

    Perkele, onneksi et kuollut! <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. SIIS mitä!! Onks sulla ollut muka jotain muutakin elämää kuin istua ja odottaa mun blogipäivityksiä? ;) Tuhannet kiitokset Nacho näistä sanoistasi <3 :)

      Poista
  3. Anonyymisti ihmisten on niin helppo kommentoida :) mitä enemmän tutustut ihmisiin sitä enemmän pidät koiristasi, on niin täysin totta, surullista..

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. :D Tätä en ollutkaan aiemmin kuullut - kiitos tästä :D <3

      Poista
  4. Tuota oon itsekkin ihmetellyt, miten joku jaksaa kritisoida toisen valintoja ja tekemisiä. Onhan se tietty hyvä et maailmaan mahtuu näitä täydellisiäkin ihmisiä joilla on oikeus sanoa mitä vain! Sä oot pärjännyt hienosti ja kaiken jälkeen on vaan mahtavaa saada lukea kuinka nautit ja otat kaiken irti elämästä! ♥ tsemppiä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos <3 Toki mielipiteitä saa olla, eri asia on se, miten ne tuodaan julki :)

      Poista
  5. Ja ihmiset eivät tajua, että kerran syöpäpotilas - aina syöpäpotilas. Niin se vaan on. Vaikka syövän saisikin remissioon eikä se vuosikymmeniin ilmoittelisi mitään itsestään syöpäpotilas on silti syöpäpotilas!

    Mutta on syöpäpotilaallakin jos kellä oikeus ELÄÄ! Jatka samaan malliin - olet niin tsemppaava vertaistuki niin monelle ihmiselle!<3 Kyllä ne geenitestin tulokset varmasti piakkoin valmistuvat kun kesälomakausi on loppunut:)

    <3:lla SielutaR

    VastaaPoista
  6. vain vertaiset ymmärtävät mitä käydään läpi ja kuinka se vaikuttaa persoonaan. Vaikka syöpään ei heti aina kaikki kuole jättää se oman jälkensä kuhunkin syövän kokeneeseen - loppuiäksi. Suvaitsevaisuus ainakin on huomattavasti mahtavampi kuin "terveillä" ihmisillä. Äläkä vaikuta lainkaan muusta kuin lähipiirisi käyttäytymisistä ja sanomisisita. Annat niin paljon TOIVOA vertaisillesi <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olet ihan oikeassa! :) <3 Hyvä pointti tuo että vain lähipiirin kommentit saavat vaikuttaa!!

      Poista
  7. Voi kauhistus ei kai kukaan oikeesti tule lynkkaamaan kaiken kestämänne jälkeen teitä?? Mulla on useampia syövän voittaneita ihmisiä lähipiirssä ja heistä huokuu se elämänilo ja onnellisuus siitä hetkestä mikä on käsillä.
    Itse en osaa arvostaa kaikkia pikkujuttuja samallalailla ja marisen turhista ja valitan ja ja ja lista on pitkä heidän elämäänsä verrattuna.

    Juuri keskusteltiin sinusta aamulla junassa ystävän kanssa, kuinka sinun asenne on niin kohdallaan ja juurikin kaikella tuolla räväkkyydellä olet saanut monet ihmiset mukaan blogin syövereihin.
    Olet joutunut katsomaan kuolemaa silmiin ja käynyt vertaissiskojen kanssa läpi sodan jossa on ollut myös menetyksiä, mutta myös niitä voittajia. Ihmiset on niin kummallisia ja mitään ei osata arvostaa ennen kun jotain tärkeää menettää.

    Voimaa <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Anonyymi <3 Puhut täyttä asiaa!! Kiitos <3

      Poista
  8. Anonyyminä on helppo kommentoida ja haukkua toisia...mutta mepä ollaan sen yläpuolella...eikö...:)
    Meillä mies ON parantunut syövästä...tammikuussa taas kontrolli...:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No niin ollaankin ;) ja miehesi puolesta olen TODELLA onnellinen! Hienoa!!!! :) <3

      Poista
  9. Hei!
    On ollut surullinen, vaativa ja iloinenkin matka luettavana sinun kirjoituksissasi.
    On aina olemassa heitä, joiden mielestä vain heidän oma tapansa ajatella ja tehdä ovat oikeita.
    Jokainen elää ne omat murheensa kuitenkin ihan itse. Mutta jokainen myös saa oneksi tehdä ne ilonsakin ja valintansa ihan itse.

    Ei kannata miettiä noita negatiivisia ihmisiä ja heidän mielipiteitään.
    Elä ja anna elää- on hyvä motto. Kiitos, että olet jaksanut jakaa oman itsesi meille lukijoille. Olen aivan varma, että joku on saanut paljon voimaa ja joku on sitten ottanut asiakseen alkaa esiintyä asiantuntijana.
    Enemmän ajattelen heitä, jotka ovat saaneet sinulta tukea. Nuo muut siirtäisin vain syrjään ja antaisn olla siellä.
    Et sitten kuollutkaan! ;) Aika hauska ajatus.
    Jaksamista ja iloista mieltä sinulle ja kaikille tuleville ajoille. nauti elämästä juuri sillä tavalla kuin itse parhaksi näet.
    :)
    Heidi Pohjoisesta

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Heidi <3 Todella kauniista ajatuksistasi <3

      Poista
  10. Niinhän se taitaa mennä, että ihmisiltä löytyy sympatiaa jos jollain menee huonommin kuin itsellä. Mutta auta armias kun tällä jollain alkaa elämä luistamaan paremmin kuin itsellä. Surullista että ihmiset jaksavat kommentoida negatiivisesti ja vielä anonyymisti. Palkitsevaa loppu challengea sulle! :-) Nimim. Saman challengen läpikäynyt ;-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. JUUUUURI näin :) Hassua miten ihmiset jaksavat kuluttaa aikaa sellaiseen? Kiitos Ramona <3

      Poista
  11. Toi on hyvä pointti: toisen onni ei ole itseltä pois. Sen ymmärtäminen tuntuu olevan monelle vaikeaa. Ja, pakko myöntää, itsellekin joskus.

    VastaaPoista