Uskomaton päivä!

Hyvin nukuttu yö takana.

Kainalonseutu alkoi illalla kipuilemaan siihen malliin, että epäilin vahvasti tulehduksen lähestyvän. Asian vahvisti punoittava iho. Kipuun nappasin panacodin koska tiesin ettei uni muuten välttämättä kivun kanssa tule. Kiitos panacodin yö oli oikein onnistunut.

Aamulla soittelin naistenklinikalle ja tiedustelin olisiko syytä tulla näytille. Hoitaja oli ehdottomasti sitä mieltä että ripeästi vain paikanpäälle. Sinne siis!

Tulehdushan se oli mutta olen kuulemma hyvissäajoin liikenteessä joten tulehdus ei ole ehtinyt mennä vielä pahaksi. Antibioottikuurin resepti kouraan ja kotiin. Koko käynnissä meni yhteensä ehkä n. 15 min. Nopeeta toimintaa!

Tänään piti olla myös dreenin poisto mutta kuten vähän aavistelinkin poisto siirtyi perjantaille tämän tulehduksen takia. Nyt rinta ja kainalo nimittäin erittää kudosnestettä entisestään.

Tämä on sikäli hieman ristiriitaista, että dreeniä ei tulisi pitää 7 vuorokautta pidempään juuri infektioriskin takia ja nyt kun infektio on jo aiheutettu niin dreeniä pidetään yhä edelleen kolme päivää lisää? Rehellisesti sanottuna kävisin mieluummin punktiossa vaikka päivittäin kun kuljen tämän ällöttävän nyssykän kanssa.

 

Kotimatkalla, lähes kotona huomasin että olen unohtanut avaimet kotiin. Ei muuta kuin soittoa naapuriin ottaisivatko minut "hoitoon"ja hehän ottivat. Siellä minä olin täysylläpidossa muutaman tunnin ja tyttökin tuli taksilla koulusta suoraan naapuriin. Naapuri ei ollut kuitenkaan varautunut kokopäivähoitooni joten saimme vielä kyydin hakemaan poikaa päiväkodista. :)

Meilläpäin kun välimatkat ovat siis suuria eikä ilman autoa ole toivoakaan päästä naapuria pidemmälle. Lähimpään kauppaankin on matkaa n. 9 km joten helppoa ei avaimettomalla ja autottomalla ole.

Kaiken kruunasi tietysti mies joka ilmoitti että joutuu olemaan töissä iltaan asti. Soppa oli valmis!

Emme kuitenkaan jääneet toimettomaksi vaan päätimme lähteä maaseutumatkalle bussilla mummolaan ja täällä ollaan! Loppu hyvin kaikki hyvin. Itseasiassa paremmin kuin hyvin sillä sain tänään myös sähköpostia koulusta johon olin hakenut - Minut on valittu opiskelemaan!!!!

 

Päivä ei enää tuntunut yhtään niin katastrofaaliselta. Oikeastaan mahtavalta.

Voi tätä onnen ja riemun tunnetta. Nyt täytyy vain alkaa suunnittelemaan että aloitanko opiskelun tammikuussa vai pitääkö hoitojen takia siirtää syksyyn.

Tällä hetkellä tuntuu siltä että haluaisin aloittaa tammikuussa ja mikäli voimat eivät riitä, jatkaisin syksyllä.

 

Mutta nyt on vähän kiire joten tulen kirjoittelemaan myöhemmin lisää!

JIPPII! <3

 

P.S. Kiitos ihanainen naapuri joka majoitit meidät "kodittomat" tänään <3