Ensinnäkin kiitos teille ihanille jotka olette lähettäneet minulle kannustavia kommentteja! Sain hieman iloa tähän ankeaan sairaalaelämääni <3
Sitten päivän tuomioon. Lääkäri kävi juuri kierroksella ja totesi minun joutuvan jäämään yhä edelleen osastolle. Tulehdusarvot ovat vain nousseet ja valkosoluarvot ovat edelleen liian matalat. Tämä tietää lisää antibioottia ja neupogen -piikkiä. PERKELE!
Olin jo niin toiveikas kotiutumisesta sillä yleisvointini on kohentunut eilisestä reilusti. Ainoa riesa tällä hetkellä on jomottava pääkipu joka sekin varsin siedettävää.
Kanyylinikin meni eilen illalla tukkoon antibiootin jälkeen joten kanyyli jouduttiin myös poistamaan. Tulen siis edelleen toimittamaan neulatyynyn virkaa kun ilta koittaa. Toivottavasti uuden kanyylin tulee pistämään kokenut hoitaja jotta ei tarvitsisi kärsiä montaa pistoa.
On tämä sairaalaelämä kyllä varsin ankeaa kun pitää makoilla pienessä kopissa seuranaan vain televisio ja tietokone. Toisilla ei tietysti ole näitäkään "herkkuja" joten siitä toki pitäisi olla kiitollinen. Olisi vain niin hienoa päästä edes käytävälle kävelemään mutta se ei ole nyt mahdollista. Nämä on selvästi näitä syöpämatkani vaikeimpia hetkiä jolloin on hyvin haasteellista yrittää löytää positiivisia ajatuksia. Koska en kuitenkaan jaksa vajota murhetimaan niin otetaan tämä sitten "loman" kannalta. Täällä minä vain makaan ja ruoat tuodaan nenän eteen. Pyykit pestään puolestani ja huonekin siivotaan tuosta vain. Palveluhan täällä on mitä mainioin. Henkilökunta on todella ystävällistä. Mitä siis valitan? Kyllä sitä taas kohta ehtii kotiin siivoilemaan, hoitamaan lapset, pyykkäämään, ruokaa laittamaan ja stressaamaan arjesta :)
Tässä teille tämän päivän kuvatervehdykseni sairaalasta:
 |
| Uskomattomat sairaalasukat osa 2. |
No, voi harmi. kun et päässytkään kotiin...:(
VastaaPoistaSairaala on siitä kummallinen laitos, että vaikka sielä, kuinka hyvänä pidettäisiin ja vaikka aikuisena tietää, että se on hyvästä ja vain väliaikaista, aina on ikävä kotiin.....kokemusta on....:)
Tsemppiä sinulle♥
Olet aivan oikeassa <3 Kiitos!
PoistaPikaista paranemista <3 noi sukat on niiiiiiin järkyt :D
VastaaPoistaKiitos! <3 Ja noi sukathan on mitä söpöimmät. Kato nyt kun toinen on ihan lurpallaankin ;)
PoistaVoi Sinua rakas Nunnuliina,ymmärrän aivan hyvin ,että aika tulee pitkäksi siellä maatessa ,mutta. yritä olla taas se sama reipas Nunnuliina, kuin ole ollut tähänkin asti ,Kyllä se aika pian koittaa että pääset taas kotiin omien rakkaittesi luokse !Haleja Sinulle pikkuinen .
VastaaPoistaKiitos <3 Tämän taisi kirjoittaa itse mummu jos en aivan väärin tulkinnut? :) <3
PoistaPikaista paranemista ja tsemppiä! Sinähän sitten ehdit siellä "lomaillessa" bloggailla ja suunnitella niitä "välijuhlia" itsellesi ;D Nyt Relax! :) Mutta kurjaa että oot kipeenä :( Pidän peukkuja että pääset mahd. pian pois! Ja todella sexyt nuo sukat, siveellisyyssyistä pois tuommoset kuvat täältä julkisesta blogista ;D
VastaaPoistaKiitos <3 Ja kiitos myös makeista nauruista <3
Poistaihanat sukat :) ite jouduin pitään niitä aikanaan työkseni mut onneks henkilökunnalle on ns.normisukkia..siittä tulikin mieleen yks tempaus minkä sain siellä aikaseksi...olin iltavuorossa ja laitoin leikkaushenkilökunnan kenkiä kenkienpesukoneeseen,,valkosten lääkärien kengäthän meni yhen hoitsun punasten mokkanahkasten työkenkien kans samaan koneeseen..ups...kone ku oli tehnyt työnsä olivat lääkärien kengät muuttuneet vaaleeanpunaisiksi...aattelin mikä sotku siitäkin tulee mut onneks aiheutti mieslääkäreillä hilpeyttä asiaan ja porukalla olikin sit mukava joulun alusaika..kiitos minun tohelon sairaalahuoltajan :D
VastaaPoistaHah! Kyllä mulle kelpais pinkit tossut :D
PoistaTuo crp-arvohan laahaa aina vähän jäljessä.Eli voitkin tuntea olosi jo paremmaksi vaikka arvot vielä nousevatkin.Mutta korkeat arvot kuitenkin kertovat taudin rajuudesta ja hoidettavahan se on kunnolla,eli alkuun suonensisäisellä antibiootilla.Ymmärrän kyllä miten tylsäksi käy äkkiä elämä kun eristyksessä joutuu olemaan.Kyllä se lopetetaan heti kun leukkarit nousee sen verran ettet ole niin "infektioaltis".Toisaalta - ajattele niin että tosi hienostihan olet jo pärjännyt näin pitkälle hoidoissasi vaikka sulla on pienet lapsetkin kotona jotka ovat "tosi pöpönkuljettajia".Kyllä sinä pian toivut ja pääset kotiin siivoamaan ja pyykkäämään!:)Voimia ja paranemisia:)
VastaaPoista