Kotona ollaan ilman kassia. Jippii!
Aamu alkoi ihanasti kun ystäväni Pauliina tuli tuomaan tällaisen erilaisen sairaala-aamiaisen yksiööni:
Näillä eväillähän se päivä sitten alkoikin rullaamaan oikein mukavasti. Sain ennen kotiinlähtöä vielä yhden tujauksen antibioottia suoneen ja sitten vain kiitosten jälkeen kotiin.
Dreenihaavan punoituskin oli selvästi jo laskenut eilisestä mikä tietysti paransi tilannetta. Tulehdusarvoja ei otettu mutta ei ilmeisesti enää sitten tarvinnutkaan...
Nyt on myös koira haettu hoidosta kotiin ja on aivan kertakaikkisen ihanaa kun koko pesue on taas kasassa.
Kina alkaa täyttämään taas tärkeää tehtäväänsä huomisesta lähtien viemällä minua lenkille ;)
Onneksi metsä aukeaa heti pihasta niin ei tarvitse pelätä remmilenkillä äkkinäisiä liikkeitä jotka voisivat rasittaa puolikuntoista kättä.
Kädestä puheenollen. Kysyin tänään aamulla kirurgilta että onhan tuntemukseni kädessä ihan normaalit. Oikea käsi ei siis nouse yhtä korkealle kuin vasen ja voimaakin on selvästi vähemmän. Kaikki sellainen tekeminen jossa tarvitaan koko käden voimaa on todella vaikeaa. Tästä esimerkkinä juuri auton vaihteiden vaihto jos eivät ole todella kevyet. Tennispallon tuntu kainalossa on myös edelleen ja kirurgin mukaan voi olla siellä myös pysyvästi tai ainakin pitkään.
Nämä ongelmat eivät siis ole välttämättä väistymässä koskaan mutta mm. fysioterapialla yritetään ilmeisesti parantaa tilannetta.
Nyt kello on jo paljon joten pitäisi malttaa mennä nukkumaankin.
Hyvää yötä kaikille <3
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti