Kolmas sytostaatti takana ja tämähän tarkoittaa sitä että rankimpien hoitojen puoliväli on saavutettu. Voiton puolella ollaan. JIHUU! Tänään tiputuksessa tukenani oli rakas veljeni ja sekös oli mukavaa ettei taaskaan tarvinnut olla yksin. Näin ne läheiset pitävät minusta huolta <3
Tässä hieman tunnelmia tältä päivältä sekä tietysti jo perinteeksi muodostunut jäähanskaheilautus. Saas nähdä mitä ensi kerralla heilautetaan kun jäähanskat jäävät pois sytostaatin vaihtaessa vaikuttavaa ainetta eikä jäätä enää tarvita.
Sisko ja sen veli |
Mistä lie nämä geenit peritty |
Jäähanskaheilautus osa 3 o/ |
Pari kuukautta sitten LIV:ltä tuli dokumentti "Rintasyöpä ruuhkavuosina" ja otin dokumentin tuolloin nauhalle. Dokumentti kertoi viidestä nuoresta rintasyöpäpotilaasta "kiireisessä" elämäntilanteessa ja siitä miten syöpä tuli ja yritti muuttaa suunnitelmia. Toiset tarinat päättyivät onnellisesti ja toiset valitettavasti eivät.
Tarkoitus oli katsoa kyseinen dokkari heti mutta äitini kehoitti katsomaan sen myöhemmin. Eilen illalla uni ei tullut miehelleni eikä minulle joten päätimme (minä päätin - mies nöyrästi tukien) katsoa dokumentin yhdessä.
Äitini oli jälleen oikeassa - oli äärimmäisen hyvä siirtää katsomista omien levinneisyystutkimusten jälkeiseen aikaan. Dokumentti oli todella koskettava ja itkeä tihrustin lähes koko ajan. Tuntui kuin he olisivat kertoneet minun ajatuksiani joten huomaa miten samanlaisia ajatuksia tämä kuitenkin meissä kaikissa läpikäyneissä herättää.
Kaikesta huolimatta huumoria riitti jokaisella olosuhteista huolimatta ja se jos mikä antaa voimaa itsellekin.
Nyt ajattelin kipasta pienille päiväunille koska sytostaatti alkaa selvästi vaikuttamaan. Tässä vielä loppuun kuvapainotteisiin postaukseen hieman lisää kuvia:
kukkuruu kaljuseni (kuvaaja: Antti Hannuniemi/Studio Vihtkari) |
Tärkeä ((kuvaaja: Antti Hannuniemi/Studio Vihtkari) |
Pientä iloittelua ((kuvaaja: Antti Hannuniemi/Studio Vihtkari) |
Ihanaa päivää kaikille <3
Hei Nunnuliina, ja tsemppiä jatkossakin kyllä on ihanaa että hoidot on jo niinpitkällä . On aivan ihania taidekuvia nuo teidän kuvanne ,olette molemmat niin kauniita. Oli hyvä että katsoit sen dokumentin vasta nyt ,ajattelin silloin kun katsoin sen suorana lähetyksenä ,ettet vain olisi katsonut ,kun olit vasta juuri saanut tietää sairaudestasi . Nyt olet jo paljon vahvempi . Toivon sinulle kaikkea hyvää jatkossa rakas Nunnuliina !
VastaaPoistaAivan ihan tuo viimeinen kuva! <3
VastaaPoistablogi oli kuin minun kirjoittamana monessa kohtaa ja koin samankaltaisuutta asioissa. itse menossa kalju vaihe ja olotilat oli samanlaisia. Mitenhän voit nykyään
VastaaPoistaIhanaa kun jätit kommentin. Voin nykyään värikkäästi, kuten elämässäni on tapana. Pulssi tuntuu yhä. Tämänhetkisiä kuulumisia voi lukea blogistani http://uuteensuuntaan.blogspot.fi <3 Valtavasti voimia hoitoihisi!
Poista