keskiviikko 16. tammikuuta 2013

Synninpäästö.

On synninpäästön aika. Olen laiminlyönyt fysioterapiaani rankasti. Edellinen aikani oli joulun välipäivinä ja unohdin ajan totaalisesti. Tässä kohtaa tekisi mieli vilauttaa sitä kuuluisaa syöpäkorttia, mutta valitettavasti minulla ei ole enää pätevää veruketta saamattomuudelleni. En kertakaikkisesti saa aikaiseksi soittaa fysioterapeutilleni. Ensin kyse oli muka kiireestä ja huonoista voinneista, mutta nyt tuntuu että aikaa on vierähtänyt liikaa ja päälimmäinen syy on enää häpeä. Ei syöpäsairaita varten työskentelevälle fysioterapeutille syöpäkortin vilautus enää mene läpi. Olisi edes käsi kunnossa, jotta voisin sanoa ettei ole ollut tarvetta moiseen, mutta kun kädessä on ikävän tuntuinen imusuonten kireys ja apu todella on enemmän kuin tarpeen.
Huomenna ryhdistäydyn ja soitan uuden ajan. Aamen.

Toinen synninpäästöni koskee ruokaa ja sen laatua. Lupasin eilen itselleni irtokarkkipussia rapistellessani että tänään laitan itseni uudelleen ruotuun syömisen suhteen. Ei herkkuja - vain terveellistä sapuskaa ja vihreää teetä. Tuli kaupassakäynnin aika ja alku oli lupaava - salaattiainekset täyttivät kärryn. Jyrkkä alamäki alkoi herkkuhyllyjen ohitushetkellä. Mukaan tarttui minimaalisia (menikö läpi?) leivoksia ja lakupussi. Vielä kassalla uskottelin itselleni, että tulen jakamaan nämä monelle päivälle. Tällä hetkellä voin sanoa, että huonolta näyttää.
Mikä ihme siinä on, ettei minulle ole suotu itsekuria ollenkaan? Saako tässä kohtaa vilauttaa syöpäkorttia? ;)
Kaikesta huolimatta tein myös salaattia joka oli taivaallisen hyvää. Ohjeen nappasin Täältä. 
Lisäsin pinnalle vielä paahdettuja pinjansiemeniä. NAM!


Huomenna on sitten uuden "ruodun" aika. Eikös "huomenna" ole aina hyvä päivä lunastaa lupaukset?
Miksi tehdä tänään se minkä voi tehdä ihan yhtä hyvin huomennakin? Aamen nro.2 :)

Nyt mieleni tekisi sanoa, että siirryn tästä takkatulen ääreen nauttimaan ihanasta illasta, mutta valitettavasti takassani ei pala tällä hetkellä muuta kuin sytykkeet. Siitä ei vielä kummoista tunnelmaa revitä. Todellisuudessa lähden siis lämmittämään taloa sytykkeiden ja sanomalehtien avustuksella. Katsotaan joudunko turvautumaan vain kynttilöiden luomaan tunnelmaan.

Ihanaakin ihanampaa iltaa kaikille <3

10 kommenttia:

  1. Kaikki "mukatarpeelliset" jututhan aloitetaan huomenna. Sehän on vähän sama, kuin syön herkkuja vain päivinä jotka alkavat T:llä; eli tiistaina,torstaina,tänään,toissapäivänä,tulevina päivinä,sekä tunnuntaina ja työpäivinä :)

    Ja tykkään tuosta ajatuksesta että soitat fysioterapiaan ajan. Itse pitäisi saada aikaiseksi silittää verhot ja vaihdettua... Ovat odottaneet tuossa keittiön penkillä joulusta lähtien. Eikä mulla oo ees sitä syöpä- eikä sytokorttia ;D Mutta mulla ois "äitikortti", kelpaako se?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. T- sääntö kuulostaa loistavalta! Taidankin ottaa sen erittäin käyttöön heikkoina hetkinä. Ja tunnuntaina <3
      Äitikortti käy yhtä hyvin, mutta siinä on riski saada takaisin "oma on valintasi" - kortti. ;)

      Poista
  2. Ihana kuulla että joku muukin on yhtä hyvä takansytyttäjä kuin minä :D
    Hyvä että varaat uuden ajan fysioon, kuitenkin aika tärkee juttu kun miettii aikaa eteenpäin, mutta ymmärrän kyllä ton "häpeä" asian.Tulee sitä itekkin unohdettua milloin mitäkin ja sitten hävettää varata uutta aikaa kun on jo edellinenkin aika ollut edellisen unohdun tuotos :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olisikohan meitä varten jotain "takkakursseja" jossa opeteltaisiin polttamaan myös puita? ;)

      Poista
  3. Kiitos blogistasi! Asenteesi on mahtava!
    Ihanaa tammikuuta toivotellen :)
    -n

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos positiivisesta palautteestasi ja oikein hyvää Tammikuuta myös sinulle <3

      Poista
  4. Samanlainen lurjus olen minä fysioterapian suhteen...en edes uskalla näyttää naamaani siellä ;) monta aikaa saanut ja monta jäänyt käyttämättä...no jos ryhdistäydyn ku pääsen erikoissairaanhoito piiriin..tai sit en ;) mukavaa talviaamun jatkoja <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mitä? enkö olekaan ainoa laatuani? Mukava kuulla. Tsemppiä siis meille molemmille ;)

      Poista
  5. Syöpäsairas toisten silmissä on langan laiha haamu. Niin minä luulin ennen kun sairastuin. 4 kuukautta on mennyt ruoka maistuu ja vaaka näyttää + 4. Taidan saurauteni nimissä palkita itseäni milloin jätskillä, milloin lakuilla. Ajatukseni välillä pyörivät ruuan ympärillä.Heti kun olen syönyt, mietin mitä söisin 2 tunnin päästä. Mutta en yhtään pahoillaan näistä kiloista. Fyssärille menen ensi viikollaa. Mutta en minä saanut sen aikaiseksi, vain syöpälääkärini....
    OS

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tosijuttu! Minulla tippui paino diagnoosin saatuani -4kg, mutta tuli sytojen myötä kyllä nopeasti takaisin :)

      Poista